Hesari, Guggenheim ja Bilbao
Esimiehen asema näyttää Helsingin Sanomissakin nopeasti hävittävän kriittisyyden ja sumentavan arvostelukyvyn omaa välinettä kohtaan. Tämä tuli mieleen lukiessani kulttuuritoimituksen uudehkon esimiehen Jaakko Lyytisen näkökulmaa Guggenheimista ja Helsingin Sanomista.(1.2.2012).
Lyytinen nimittäin väittää, ettei lehti olisi erityisesti kenenkään asialla, mitä nyt pääkirjoituksissa on kannatettu Guggenheimia. Se on aika paksu väite, sillä harvoin olen nähnyt Hesarin ajavan mitään asiaa niin innokkaasti, ehkä EU:ta lukuun ottamatta.
Toki hyvä lehti on antanut tilaa myös kriittisille puheenvuoroille, mutta ne ovat enimmäkseen ilmestyneet mielipideosastolla,ei uutis-tai kulttuurisivuilla. Ylivoimainen painopiste on ollut puolustajien kannalla. Hyvä esimerkki siitä iso juttu tänään (2.2.2012) kulttuuriministeriön selvityksen virheistä. Kun Arhinmäki aiemmin kertoi selvityksestään, se oli kätketty lyhyenä mainintana uutisjutun sisään.
Minua on Espanjan tuntijana erityisesti häirinnyt puolustajien jatkuva vertailu Bilbaoon. Kukaan ei tosin ole viitsinyt käydä Bilbaossa selvittämässä, miten paljon nimenomaan Guggenheim on vaikuttanut kaupungin ja sen ympäristön talouteen.
Kävin Bilbaossa ensimmäisen kerran 70-luvun lopulla. Se oli synkähkö, ruma teollisuuskaupunki, jota jopa itse asukkaat pitivät yhtenä rumimmista Espanjassa.
Espanjan keskushallitusten, niin sosialistien kuin oikeiston, vihamielinen asenne Baskimaata kohtaan johti teollisuudne alasajoon.Bilbaon piti uudistua ja sen kaupunki myös teki 90-luvulla. Siihen saumaan kaupunkiin tuli myös Guggenheim. Se on osaltaan kasvattanut turismia, mutta kasvun todelliset syyt ovat kaupungin kokonaisvaltaisessa muuttumisessa.
Pitää myös muistaa, että Espanjassa käy vuosittain 50 miljoonaa turistia, Suomessa viitisen miljoonaa. Helsinki ja Bilbao ovat hyvin huonosti vertailukelpoisia.
Ja lopuksi: jos museo todella on niin pomminvarma sijoituskohde kuin puolustajat antavat ymmärtää, niin miksi nämä ehrnroothit, wahlroosit, liliukset, erkot ynnä muut eivät itse rahoita koko hanketta ja korjaa voittoa kotiin?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Guggenheimiin sijoitetut sadat miljoonat eivät ole pois päiväkodeista, kouluista, vanhustenhoidosta, terveydenhuollosta".
BUAHAHA HAHAH HAHAHA HAHAHAHAAAAA....
Eikö? Mistäs sen tiedät? Hatustakos tietos vedät? Olen muuten käynyt Bilbaossa ja Guggenheim museossa siellä. Bilabaossa on Euroopan työturvallisuus ja -työterveys virasto. http://osha.europa.eu/en/front-page
Sekin lisää ainakin tämän alan kävijöitä kaupunkiin ;) Yhtä lailla kuin EU:n kemikaalivirasto Helsinkiin. Näin EU auttaa myös turismia?
Guggis, taas yksi kusetus muiden joukossa. "Pomminvarma sijoituskohde", antakaa mun kaikki kestää. Kaikenlaista vedättämistä sitä on kuullut, tämä Guggis Proggis taitaa olla yksi hauskimmista kusetuksista pitkään aikaan. Nauru pidentää ikää tottahan toki.
Hesari on tässäkin asiassa linjansa valinnut. Jos ei lehdessä kirjoiteta rasismin jatkuvasta kasvusta Suomessa (tosiasiassa rasistiset rikokset ovat vähentyneet), niin sitten kehutaan Guggenheimia.
Ilmeisemmin takana on pahavelikerho, joka rallattelee verorahat kusettajien taskuun. Mitä itse hyötyvät, ovatko vain pöljiä?
Viimeaikoina onkin käynyt sääliksi ennen kohtalaisen fiksuina pitämiäni hesarin kulttuuritoimittajia, jotka on pantu soittelemaan aivan outoja sävelmiä. Siinä sivussa on alkanut hidas vieraantuminen koko lehdestä.
Uusi kunta-, sairaala- ja varuskuntakartta sekä Kreikan velkapaketti voivat ensi viikolla häivyttää Guggenheim-keskustelua.
Mutta, kaima, olen kiertänyt näitä taidemuseoita muuallakin kuin Bilbaossa nyt jo 20 vuoden ajan.
Kyllä niillä itsessään vetovoimaa on.
Mutta ilman Espanjan uutta satsausta Baskimaahan sinne tuskin Guggenheim olisi lähtenyt?
Minusta museo olisi paremmin tosin istunut naapurikaupunkiin (San Sebastian).
HS:ia luen aika kriittisesti - sehän aikanaan mm päätti, ettei Vuotosta saati Ounasjokea valjasteta ("Erkon laki").
Eikä niitä sitten rakennettu.
Muistelen aktiiviaikojasi latinalaisen Amerikan osaavana toimittajana ja jäi mieleen, ettet ihan joka kerta ihan neutraali ollut.
Sen havaitseminen tosin edellytti muidenkin tietolähteiden osaamista kuin YLE:n.
Toisaalta voihan se olla, ettei noita juonia huomaa, jos ei itse joskus ole ollut, niinkuin Koskela Tuntemattomassa tilannetta kuvaa.
Toivottavasti keskustelu ei lopu, sitä tarvitaan lisää. Baskimaalla on laaja itsehallinto ja jatkuva riita varainsiirroista keskushallituksen kanssa eikä niistä mikään ole suosinut Euskadia, päinvastoin kaikki ovat tavalla tai toisella yrittäneet jarruttaa itsehallinnon kehittämistä.
Onneksi sitä tötterörakennusta EI pystytetty Donostiaan eli San Sebastianiin, olisi pahasti pilannut kauniita maisemia.
En ole koskaan väittänyt olleeni tai olevani neutraali jutuissani, toisaalta-toisaalta-journalismi on huono journalismia. Sitä paitsi kun koluaa kolmattakymmentä vuotta kehitysmaissa niin siinä neutraalius katoaa kummasti ja jää todella ihmettlemään, mitä me pohjoisen rikkaat oikein olemme saaneet aikaan.
Kiitti kommentista, kaima Helvin korkeakoulusta
Rex R ja muuan sansebastilainen minua tuon alueen ongelmiin on kädestä pitäen adviisannut.
Pohjoisen rikkaat ovat saaneet jotain aikaan viimeisen 500 vuoden aikana, joka ihmiskunnan kiihtyen "kehittyvässä" historiassa on aika lyhyt tuokio.
Sitä ennen E-Amerikassa jne aikaansaannokset olivat "omia".
On erittäin iso menetys, kun kaltaisesi palava pensas siirtyy eläkkeelle raportoimaan paljon suppeammille piireille kuin YLE:n asemasta oli mahdollista.
Hyvää jatkoa latinomaailmaan, jossa harvoin nykyisin enää poikkean.
Minä, Sinua vain pari vuotta nuorempana, jatkan täällä Suomen kehittyvässä arktisessa kolkassa omaa missiotani virkauralla.
Sama missio tässä kait on: kukin kykynsä mukaan.
G/Bilbaon nimeäminen "tötteröksi" ei saa jakamatonta kannatustani, koska arvostan aika lailla niiden ihmisten kykyä viestiä, jotka noita suunnittelevat tai niihin sisältöä tekevät (kts esim huippuarkkitehtien synnyinmaat).
(kts esim Veijo Meri: "Suurta olla pieni kansa", s 214: Alvar Aalto, Paulssen, Wright, 1939)
"jää todella ihmettlemään, mitä me pohjoisen rikkaat oikein olemme saaneet aikaan." Kiinnostaisi kuulla tästä kannastasi hiukan enemmän. Oma näkökulmani on se, että Suomi on aina pyrkinyt auttamaan avun tarpeessa olevia tai vain muuten tarvettaan pikkusormellaan osoittavia kuten Venäjää. Naapuria, joka on ryöstänyt useamman kerran tulevaisuutemme.
Kerran Genevessä naapuripöydästä mies puuttui keskusteluun, jota aamispöydässämme käytiin. Hän kysyi minulta mistä maasta olen. Sai vastauksen, josta hän ryhtyi Suomea kehumaan. Hän oli Namibiasta. Voitaisiinko joskus nostaa esille se hyvä mitä ns. rikkaan maamme rahoilla on maailmalla tehty. Mitä on jätetty tekemästä täällä? Guggenheimko sen pelastaisi? Eilen tuli radiosta ohjelma, jossa käsiteltiin kriittisesti Guggenheimia ja nostettiin esille Suomi merkittävänä muotoilumaana. Kysyttiin puuttuuko meiltä itsetuntoa? Tarvitaanko se korottamiseen Guggenheimia, olemmehan tähänkin saakka pärjänneet ilman sitä? Yle on yle ja Hesari on Hesari ja tänäänkin se puhuu Guggenheimista ja kuulee Sirenin ajatuksia. Ympäripyöreitäkö osin?
Kiitti itsellesi kaima, Helvin korkeakoulun lopettamisesta tuleekin ensi vuonna 50 vuotta. Arkkitehtuurista ja sen tekijöiden arvostuksesta en rupea kiistelemään toistan vain, että minusta tötterö on tötterö ja sillä selvä. Sehän ei mitenkään vähennä rakennuksen kauneutta sen arvostajien mielessä tai vie tekijän viestin merkitystä paitsi tietysti minun käsityksissäni.
Terveisin muuten Seijalta, muistelee silloin tällöin ansiokasta Herraseuraa, jossa Sinäkin vaikutit.
Varmuuden vuoksi kaivan näkyville, mitä Alvar Aalto 1939 tarkoitti:
"Lokakuussa 1939 Aalto ja Gregor Paulson suunnittelivat englannin- ja ruotsinkielistä kulttuurilehteä ja kirjoittivat sille ohjelman.
Tärkeintä maailmassa on arvokas elämä.
Vastakohtapareja ovat yhteistyö ja valta, ryhmä ja lauma, ajatusvalta ja sanelu, hyvinvointivaltio ja voimankäyttövaltio.
Frank Lloyd Wright lupasi kirjoittaa lehteen aiheesta: "On parempi rakentaa yhteiskuntaa korottamalla yksilö potenssiin kuin supistamalla hänet pienimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi".
Aallon ja Paulsonin lehti ei koskaan päässyt ilmestymään."
lähde: Veijo Meri (Otava 1996): Suurta olla pieni kansa, s 214
Hyvä Irja, menee aika kauas puheenvuoroni aiheesta eli Guggenheimista, jos rupean tässä vastaamaan, mitä tarkoitan pohjoisen teollisuusmaailman teoilla etelän maissa. Mutta kun kerran kysyt, yritän lyhyesti vastata.
On toki hienoa, että kehitysapua annetaan, enemmän pitäisi, ja että Suomi on antajien kärkijoukkoa. Kehitysavun arvo on noin 50 miljardia dollaria vuodessa, samaan aikaan teollisuusmaiden nostattamat kaupan esteet ja muut finanssi-ym. esteet aiheuttavat kehitysmaille moninkertaisen vahingon, on esitetty arvioita 500 miljardista dollarista vuodessa, siis kymmenkertaisesti avun määrä.
Esimerkiksi: tämä meidän rakas EU:mme dumppaa voimaakkasti tuettuja maataloustuotteita(elintarvikkeita yms.) Afrikan markkinoille, tappaa paikallisen pienviljelyn ja pakottaa viljelijät vientituotteiden pariin, joita me sitten ostamme halvalla, tai lähtemään maasta pois. Sen jälkeen me ihmettelemme, että mitäs ne täällä tekevät, pysyisivät kotonaan.
Toinen esimerkki: EU solmii Länsi-Afrikan korruptoituneiden hallitusten kanssa kalastussopimuksia omille laivoilleen. Kun tällainen kalalaivatehdas tulee esimerkiksi Senegalin rannikolle, se pyytää kertakeikalla saman kuin paikallinen rannikkokalastaja 60 vuodessa.
Taas on vaihtoehtona, nähdäkö nälkää, kun kalat on viety Eurooppaan, vai lähteä itse niiden perässä etsimään parempaa toimeentuloa.
Latinalaisesta Amerikasta on hyvä perusteos, uruguaylaisen kirjailijan Eduardo Galeanon kirja Las venas abiertas de América Latina(engl. Open veins of Latin America. Se on jo tosin vanhahko, mutta avaa näköalan siihen, mitä pohjoisen mahtivallat ovat puuhailleet etelän mailla, tässä tapauksessa lattareissa.Ei aihetta enempään.
Kansainvälisyyttä, lähes ehdoitta, mutta virkamiespäätöksinä ennen eläköitymistä. Vuosikymmeniä on pohdittu, miksi Enson pääkonttoriksi kelpasi Norjaan suunniteltu hotelli. Sitten norjalaisgrynderi halusi paraatipaikan itselleen, Nyt tehdään museota joka lopettaa nykymuotoisen taidemuseotoiminnan Helsingin kaupungilta. Virat puretaan, saadaan joustoa. Kannattisiko nyt ottaa mallia Ruotsista?
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/41737-tassa-on-helsingin-keskustan-koh...
Jarmo K ehdottaa esimerkiksi Ruotsia.
Kuninkaanlinnaa vastapäätä, lahden toisella puolen, on pari esimerkkiä, mutta niitä löytää kyllä pitkin Ruotsia pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin (Helsingborgista ja Malmö´sta aina Kiirunan suunnitteilla olevaan taidemuseoon asti).
Ne Tukholman esimerkit (Moderna ja kansallinen taidemuseo) puhuvat puolestaan.
Ihan siinäkin, kuinka paljon rahaa niihin on 1500-luvulta alkaen satsattu, muiden maan museoiden ohella.
Kansallismuseolle löytyy kyllä tärkeä tehtävä vaikka se Gukkis tulisikin kilpailemaan kävijöistä. Ilmastonmuutoksen torjunta on jo aloitettu Kansallismuseon toimesta ja sille voinen toivottaa hyvää jatkoa joka tapauksessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rapautuminen
"Rapautuminen sitoi hiiltä ilmakehästä maan kalsiittiin ja dolomiittiin, minkä johdosta hiilidioksidipitoisuudet laskivat . . "
Ihan sellasena pikku sivuhuomautuksena sellasta vaan että täällä pohjolaas on usein kylmää ja lunta maas. Mitenkäs sitten järkkäät esim. ulkoilmatoimintaa, kun aika monena vuonna puolet vuodesta sataa vettä ja räntää, ja katajannokalla nimittäin todellakin tuulee, satun tietämään koska olen syntynyt ihan Tsadissa. Ei ehkä talvisin se kaikkein houkuttelevin kohde massaturismille, mutta jos se nyt on pakko saada siihen ennen kuntavaaleja tms, ja jonkun "mesenaatin" lopputyönä, lahjana suorastaan, niin toki voin levittää lompakkoni ääärimmilleen tämän projektin eteen.
Olen yrittänyt miettiä mitä tuolla kaikella lumella tekisi, sitä kun näyttää piisaavan tänäkin vuonna enemmän kuin tarpeeksi. Sitä on paljon, ehkä niinkin paljon että ei tajutakaan mitä muuta siitä voisi keksiä kuin kasata sitä jonnekin pöpelikköön pois jaloista.
Käviskö vaikka maailman suurin lumilinna skattalle? Taitava mehumaijakuski osaisi varmasti vääntää hienon, voin suositella erästä tuntemaani, hän osaa myös laulaa oopperaa samanaikaisesti.
Mikäli, ja onko Bilbaon Guggenheim rahoitettu julkisin vai yksityisin varoin? Jos on rakennettu verovaroin, on se loukkaus Solomon G.ia kohtaan samoin kuin Nobelin rauhanpalkinnon jakaminen sotaa käyvän valtion ylipäällikölle on loukkaus perustajaansa Alfredia kohtaan.
Kokoomusedustajat on jo päättäneet Guggenheimin saada. Avuksi Helsingin valtuustossa tarvitaan ainoastaan vihreät ja se onnistuu kun vihreille antaa periksi jossain pikkujutussa. Jos jokin vedonlyöntitoimisto ottaisi tämän listoilleen, niin uskallaan laittaa koko omaisuuteni jakoon että Guggenheim kaikesta vastustuksesta huolimatta rakennetaan!
Helsinki- Vantaa lentokentän kautta kulkee 15 miljoonaa matkustajaa ja Helsingin laivaliikenteessä 10 milj.vuodessa.
Jos saisimme lentomatkustajista osan houkuteltua käymään Helsingissä, olisi se piristysruiske kaupungin palveluille ja kaupalle. Oletko käynyt Singaporessa? Siellä turisti kuljetaan ilmaiseksi hotelliin ja kiertoajelulle. Kulttuuri ja matkailu ovat tulevaisuuden vientiartikkeleita Pääkaupunkiseudulla.
Minulle riittäisi ihan hyvin oma arkinen elämäni, jossa ei pyöri kiinalaisia jaloissa pällistelemässä "nähtävyyksiä".
Asko-Seljavaara
Matkustajamäärät eivät kerro mitään siitä kuinka moni haluaisi mennä Guggenheimin taidehalliin näyttelyitä pällistelemään. Eikä se kerro siitäkään moniko tuosta porukasta on suomalaisia lomailijoita tai liikemiehiä.
Jos Guggenheim haluaa tulla tänne, niin rakentakoon pytinkinsä itse kaupungilta vuokraamaltaan tontilta ja maksakoon Helsingille Helsinki-brändistä ynnä pömpelinsä käyttökustannukset.
Nimenomaan.
Mietippä sitä, jos taide olisikin lentokentällä.
Visioippa sitä hetki, lentokentällä ihmiset on. Siellä he odottavat, eikä heillä ole paljon tekemistä...
Frankfurtin lentokenttä on äärimmäisen tylsä. Myös Gastrup on tylsä. Kaikki lentokentät ovat tylsiä.
Jollain lentokentällä voi olla "imua," kun vaan huomataan mistä on kysymys.
Oma maa mansikka.
Hki-Vantaan, samoinkuin Hgin Sataman matkustajat lähes poikkeuksetta jatkavat matkaansa suoraan jonnekin muualle. En ymmärrä logiikkaa, että pitäisi HOUKUTELLA ihmisiä johonkin.
Olen käynyt Singapurassa enkä kyllä käsitä, mistä Suomeen saataisiin niin paljon busseja (ja mihin ne sitten mahtuisivat) että Hki-Vantaan matkustajille tarjottaisiin ilmaiset kuljetukset ja kiertoajelut.
Kun Seljavaara on antanut ainoastaan luvun 15 miljoonaa, niin suosittelisin keskustelua kollegojen kanssa, ja tietysti Hgin kaupungin kanssa tästä käsittämättömän älyttömästä ajatuksesta.
Stadissa on jo aivan tarpeeksi turhaa liikennettä ja mainitun matkailijamäärän sight seeingiin tarvittaisiin päivittäin pyöreästi ottaen TUHAT turistibussia. Jos nyt vielä otetaan sataman matkustajat tarvitaan 700 bussia lisää. Tällainen jono on pituudeltaan Hki - Lahti-matkan verran.
Eikös olisi parempi pysyä omassa lestissään?
jaahas, valtakunnassa rehottava kulttuurivihamielisyys on siis päässyt jo ihan puheenvuoron karuselliin.
kulttuuriin investointi kannattaa aina, itse guggenheimin rakennuskohde jo työllistää ja vilkastuttaa elinkeinoelämää. samoin museon toiminta työllistää, lisää verokertymää ja matkailijoiden määrää. investoitu euro maksaa itsensä takaisin monikertaisesti pitkällä ajanjaksolla.
guggenheim-museon kannattavuusrajaksi on laskettu puoli miljoonaa kävijää vuosittain, mikä ei ole ollenkaan mahdoton tavoite. esimerkiksi suomenlinnassa ja temppelinaukion kirkossa käy enemmän matkailijoita, puhumattakaan kuopio tanssii ja soi-vestivaalista :
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_03_kulttuuri.html
guggenheimin yhteydessä on puhuttu "elitistisestä hankkeesta", kuitenkin pääsyliput ovat guggenheim-museoon maltillisesti hinnoiteltuja, keskihinta noin 12 euroa. tavallinen kaupunkilainen tai turisti saa siis halvalla kokea korkeatasoisia taide-elämyksiä.
elitismiä sen sijaan on tulevat jääkiekon mm-kisat, jonne suomen peleihin päästäkseen joutuu pulittamaan vähintään 155 euroa istumapaikasta. rahvaalla ei ole tällaisiin kisoihin siis mitään asiaa.
J.Olavi!
Numeroita on kiva heitellä.
Anna minunkin heitellä. Heti alkuun: jääkiekkokisoja ei rahoiteta veromarkoin, joten rinnastuksesi on tahallaan harhaanjohtava.
Toiseksi: Suomenlinnaan ei maksa 12 euroa. Sinne maksaa vain matkalipun verran ja stadilaiset menee kuukausikortilla. Temppeliaukion kirkkoon pääsee vielä halvemmalla. Jos katselee kaunista kaupunkia kävellen pääsee peräti ilmaiseksi.
Kun sanot, että Guggenheim-museossa on korkeatasoista taide-elämystä tarjolla, täytyy Sinulla olla hallussasi vähintään parinkymmenen vuoden näyttelyohjelma, mistä tämä käy ilmi. Tietääkseni mikään design-museo ei julkaise tällaisia. Puhut niin sanotusti puhdasta palturia. Surullista
jaahas, valtakunnassa rehottava kulttuurivihamielisyys on siis päässyt jo ihan puheenvuoron karuselliin.
kulttuuriin investointi kannattaa aina, itse guggenheimin rakennuskohde jo työllistää ja vilkastuttaa elinkeinoelämää. samoin museon toiminta työllistää, lisää verokertymää ja matkailijoiden määrää. investoitu euro maksaa itsensä takaisin monikertaisesti pitkällä ajanjaksolla.
guggenheim-museon kannattavuusrajaksi on laskettu puoli miljoonaa kävijää vuosittain, mikä ei ole ollenkaan mahdoton tavoite. esimerkiksi suomenlinnassa ja temppelinaukion kirkossa käy enemmän matkailijoita, puhumattakaan kuopio tanssii ja soi-vestivaalista :
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_03_kulttuuri.html
guggenheimin yhteydessä on puhuttu "elitistisestä hankkeesta", kuitenkin pääsyliput ovat guggenheim-museoon maltillisesti hinnoiteltuja, keskihinta noin 12 euroa. tavallinen kaupunkilainen tai turisti saa siis halvalla kokea korkeatasoisia taide-elämyksiä.
elitismiä sen sijaan on tulevat jääkiekon mm-kisat, jonne suomen peleihin päästäkseen joutuu pulittamaan vähintään 155 euroa istumapaikasta. rahvaalla ei ole tällaisiin kisoihin siis mitään asiaa.
Ärsyttää nämä ns. kulttuurihenkilöt heidän pyhässä vihassaan Guggenheim-projektia kohden. Heillä on naivi käsitys, että kulttuurille on olemassa 140 milj. euron potti, joka vain odottaa kohdettaan.
Päätös demokraattisessa systeemi toimii siten, että yhteisesti päätetään, mitä tehdään. Eli rautalangasta: Jos rahapottia ei laiteta Guggenheimiin , se laitetaan joko Herttoniemen liikenneympyrään (100 milj,) tai vaikka Jätkäsaaren helikopterikenttään (83 milj.) Lopettakaa narina!
Monille ihmisille kyse ei välttämättä ole niinkään teoreettisen rahasumman käytöstä, vaan siitä että Helsingin omaa taidemuseota ollaan ajamassa alas eikä tilalle rakennettavan näyttelytilan suunnitelmat kuulosta siltä että ne tulisivat mitenkään korvaamaan oman taidemuseon menetystä.
Juuri sinua varten, joka haluat elää omaa arkista elämääsi, on suunniteltava, mitä elinkeinoja meillä on täällä Helsingin niemellä 10-15 vuoden kuluttua. Emme elä "toistemme paitoja pesten" vaan tarvitsmme uusia työpaikkoja ja vientituloja, jotta maksamme hyvinvointimme. Mitä elinkeinoja ehdotat kehitettäväksi Helsingissä?
Kulttuuri on todella elinkeino ja samoin on matkailu. Taiteilijat tekevät työtään saadakseen palkkaa eli taiteen tekeminen on heille elinkeino. Tämä usein unohtuu ja taiteen tekemistä ei tueta kuten yritystoimintaa. Richard Florida on todennut, että elinvoimaiset yhteiskunnat ja kaupungit syntyvät taiteilijoiden ja luovien ihmisten ympärille.
Seljavaaralla on nyt pahasti käsitteet hakusessa.
Taiteilijat eivät saa palkkaa, elleivät tee jotain pätkätyötä jollekin toimeksiantajalle. Ainoat palkkataiteilijat löytyvät yhteiskunnan rahoittamista laitoksista.
Taiteen tukemista/tekemistä harjoitetaan apurahoja myöntämällä.
Jos haluaa taiteilla, on myytävä taiteensa.
Kun en tunne hra Richard Floridaa paremmin, voin vaan edelläolevasta lainauksesta todeta, että niin Sinä kuin minäkin olemme taiteen siipeläisiä. Vallankin henkisesti.. Siis taiteilijat ja luovat ihmiset tarvitsevat jotain. Se jotain ei suinkaan ole mitään Guggenheimiä vaan aivan muuta.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 34 kommenttia