anttihalinen

Ktalonian poliittinen viikko

Katalonia eli joulun alusviikon varsin kärjistyneissä poliittisissa tunnelmissa. Puolustusasianajajat ja syyttäjät esittelivät Korkeimmassa oikeudessa näkemyksensä yhdeksää tutkintavankeudessa olevaa katalonialaista koskevassa jutussa, jonka oikeudenkäynti alkanee heti alkuvuodesta.

Neljä vankia lopetti kolmisen viikkoa kestäneen syömälakon, ja heidät siirrettiin sairaalaan toipumaan. He sanoivat lopettavansa syömälakon, koska tavoite oli saavutettu. Oli saatu yleiseen tietoisuuteen, erityisesti kansainvälisesti, Perustuslakituomioistuimen rikkovan Espanjan lakia ja omia sääntöjään jättämällä vankien valitukset käsittelemättä määräajassa.

Espanjan pääministeri, demaripuolue PSOE:n Pedro Sánchez ja Katalonian aluejohtaja, paikallinen pääministeri Quim Torra tapasivat torstaina Barcelonassa. He totesivat erimielisyydet Katalonian poliittisesta tulevaisuudesta, konfliktin alkuperästä ja luonteesta, mutta sopivat kuitenkin etsivänsä poliittista ratkaisua, jolla olisi laaja kannatus Kataloniassa. Jatkuva dialogi edellyttää ponnisteluja kaikilta; hallitukset lupautuivat työskentelemään tehdäkseen ratkaisun löytämisen mahdolliseksi.

Madridin media veti herneet nenäänsä moisesta sopuilusta ja vaati Sánchezia eroamaan ja järjestämään uudet vaalit. Lehtien aika ala-arvoisen kirjoittelun voi vetää yhteen seuraavasti: sopiminen on häviämistä, ymmärtäminen nöyrtymistä, puhuminen on pelkurimaista, dialogi on yhtä kuin tappio. Kiihkoespanjalaisessa nationalismissa eläviltä toimittajilta näyttää puuttuvan alkeellinenkin käsitys demokratian pelisäännöistä.

Seuraavana päivänä, perjantaina Espanjan hallitus piti etukäteen kiivasta keskustelua aiheuttaneen kokouksensa Barcelonassa tiukassa poliisivartiossa. Eri puolilla kaupunkia ja muualla Kataloniassa järjestettiin  aamusta alkaen erilaisia mielenosoituksia.

 Niistä pääsivät Espanjan lehtien palstoille ja muuallakin muun muassa Ylen uutisissa esille vain Tasavallan puolustuskomiteoiden huppupäisten nuorien typerä riehunta, nahistelu poliisin kanssa ja heiluvat poliisipamput. Alkuillan suuri, täysin rauhallinen mielenosoitus Barcelonan keskustassa jäi lähes huomiotta.

Liian monella puolustuskomiteoiden jäsenellä näyttää katalonialaisinnossaan olevan harhainen käsitys, että itsenäisyyttä ajetaan parhaiten polttelemalla autonrenkaita tiesuluilla, häiritsemällä tietullien toimintaa ja heittelemällä mellakka-aitoja päin poliiseja. Tuo kaikki pelaa vain Espanjan äärioikeiston ja oikeiston pussiin; ne haaveilevat jo nyt yhteishallituksesta, joka panisi taas Katalonian itsehallinnon jäihin, tällä kertaa määräämättömäksi ajaksi.

Ennen kuin menen syyttäjän Korkeimman oikeuden kuulemisessa esittämiin kapina-ja väkivaltanäkemyksiin, toistan jälleen kerran, mitä Espanjan rikoslaki sanoo kapinasta: se on aseellinen, väkivaltainen yritys kumota vallitseva poliittinen järjestelmä.

Syyttäjät ja tutkintatuomari Pablo Llarena eivät ole löytäneet syytettyjen komeroista, kaapeista tai kellareista aseita, ei edes nallipyssyä. Siksi he ovat joutuneet kehittelemään mielikuvituksellisia kuvioita edes väkivallan löytämiseksi.

Syyttäjän selvityksen mukaan kaikki toimet kuten esimerkiksi äänestäminen ulkomailla(1.10.17 kansanäänestyksessä)eivät olleet väkivaltaa. Herää kysymys, miten äänestäminen ylipäätänsä voi olla väkivaltaa tai kapinallista mellakointia kuten myös on väitetty.

Mutta sitten on toimia, joiden toteuttaminen on kapinarikos, vaikka niissä ei olisikaan väkivaltaa. Syyttäjä mainitsi muutaman esimerkin. Katalonian aluehallituksen maksut ulkomaille, konfliktin kansainvälistäminen eli kun asioista kerrotaan ulkomailla, viedään ne eurooppalaisiin oikeusistuimiin ja kansainvälisiin järjestöihin tai perustetaan toimistoja ulkomaille, kaikki tyynni kapinarikosta.

Väkivaltaa oli syyttäjän mukaan myös se, että Katalonian aluehallitus yritti estää Espanjan hallitusta estämästä kansanäänestystä lokakuussa 2017. Mitä nämä Katalonian väkivaltaiset estotoimet olivat, sitä syyttäjä ei pystynyt tai halunnut kertoa.

Ei ihme, että aikanaan  pitkään Katalonian korkeimman oikeuden syyttäjänä toiminut tuomari kehotti eräässä tv-ohjelmassa  jutun syyttäjiä ottamaan käsiinsä Espanjan rikoslain ja tutustumaan siihen ja sen kapinan määrityksiin.

Espanjan oikeuslaitoksen ylimpien tuomioistuinten pitkään jatkunut politisoiminen tuottaa kuitenkin nimittäjiensä, poliitikkojen toiveiden mukaisia päätöksiä, ja nyt niihin kuuluu syyte kapinasta hinnalla millä hyvällä oikeuslaitoksen maineen menetyksenkin uhalla.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset