anttihalinen

Katalonia:syömälakko oikeuksien puolesta

Kaksi Katalonian seitsemästä miespuolisesta poliittisesta vangista, Jordi Sánchez ja Jordi Turull aloitti viikonvaihteessa syömälakon. Julkilausumassaan he sanovat tärkeimmäksi syyksi Perustuslakituomioistuimen toiminnan tai oikeastaan toimimattomuuden, jolla se on blokannut tutkintavankien valituksen käsittelyn.

Sánchez ja Turull ovat valittaneet tutkintavankeutensa pidentämisestä usemman kerran. Espanjan lain mukaan tällainen valitus pitäisi käsitellä 30 vuorokauden kuluessa; ensimmäisen valituksen tekemisestä on kulunut jo yli vuosi.

Perustuslakituomioistuimen käsittelyllä on tärkeä merkitys, koska se on ylin oikeusaste tässä asiassa ja ennen sen päätöstä valittajat eivät voi viedä asiaa EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Se ei ota käsittelyyn sellaista tapausta, joka ei ole käynyt läpi kaikkia oikeusasteita kyseisessä maassa.

Perustuslakituomioistuin tekee selvästi politiikkaa blokkaamalla pääsyn Strasbourgiin, ja tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että tuomioistuimen enemmistö on oikeistopuolue PP:n tuomareita, joilla monien Korkeimman oikeuden tuomarien ohella on selkeä ennakkoasenne katalonialaisvankeihin.

Syömälakko sai maailman mediassa runsaasti huomiota, samoin  piakkoin alkavan oikeudenkäynnin kapina-ja väkivaltasyytteet, joista tutkintatuomari Pablo Llarena(PP)ja Korkeimman oikeuden syyttäjät yhä pitävät kiinni. Tosin Espanjassakin on viime aikoina alkanut kuulua yhä enemmän ääniä, joiden mukaan kapina-,kansankiihotus-ja väkivaltasyytteille ei ole olemassa mitään perusteita. Sellaisen kannan esitti äskettäin  toistasataa oikeustieteen professoria, tutkijaa ja muuta asiantuntijaa.

Pääministeri Pedro Sánchez jaksaa virkansa puolesta jankuttaa, että Espanjassa oikeuslaitos on itsenäinen ja vangit saavat siksi puolueettoman kohtelun. Tuon väitteen tyrmäsi viikonvaihteessa muun muassa yhdysvaltalainen Espanjan tuntija, professori Thomas Harrington, jonka mielestä oikeudenkäynnistä tulee nykyisillä eväillä farssi, todellinen ihmetyksen aihe kapina-ja väkivaltasyytteiden vuoksi.

Espanjalaisprofessori Ignacio Sánchez-Cuenca sanoi puolestaan Ylen Ulkolinja-ohjelmassa, että Espanjan oikeus  on kostava; se haluaa antaa varoituksena mahdollisimman kovat tuomiot poliitikoille, jotka ovat kehdanneet rikkoa Espanjan pyhää yhtenäisyyttä vastaan.

Pääministeri Sánchezin  väite itsenäisestä oikeuslaitoksesta on mielenkiintoinen, koska hänen oma demaripuolueensa neuvotteli PP:n kanssa sopimuksen, jolla ne jakoivat oikeuslaitoksen tärkeimmän elimen tuomaripaikat mulle-sulle-periaatteella ja päättivät keskenään, keneltäkään kysymättä, myös sen presidentin nimen; tällainen täysin politisoitu elin tekee tietysti poliittisia päätöksiä ja valitsee tuomareita poliittisin perustein.

 Sopimus kaatui vain sen vuoksi, että eräs hölösuinen PP:n senaattori kehua retosteli senaattoritovereilleen sen puolueelle tuomia etuja; se olisi muun muassa taannut tulkevaisuudessakin PP:n vuosikymmeniä jatkuneen ylivallan maan korkeimmissa tuomioistuimissa, mikä tosin jatkuu muutenkin.

Ennen syömälakon alkua vangit julkaisivat vankilassa otetun yhteisvalokuvan. Se oli täynnä symboliikkaa, jonka ainakin katalonialaiset ja Katalonian historiaa tuntevat tunnistivat heti. Nimittäin 83 vuotta sitten, vuonna 1935 otetussa samanlaisessa vankilavalokuvassa on kuusi katalonialaista poliitikkoa muun muassa pääministeri Lluis Companys, jotka olivat edellisenä vuotena julistaneet Katalonian tasavallaksi.

Espanjan kostava oikeus ei silloinkaan sietänyt katalonialaisten pyrkimyksiä; vangit saivat 30 vuoden tuomion kapinasta. Heidät pelasti kuitenkin kansanrintaman voitto seuraavan vuoden vaaleissa. Sisällissodan jälkeen Companys joutui pakenemaan Ranskaan, josta miehittäjä Natsi-Saksan Gestapo vangitsi hänet ja lähetti diktaattori Francon teloitusryhmän eteen.

Teloitusryhmää ei nyt sentään ole tiedossa, vaikka eräs PP:n kansanedustaja uhoilikin nykykriisin aikana, että Katalonian itsenäisyysmieliset poliitikot saattavat vielä kokea Companysin kohtalon. Francolaisuus elää yhä Espanjan oikeiston DNA:ssa kuten eräs entinen Francon ministeri on todennut, eikä se koston halukaan näytä mihinkään kadonneen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Tänään sitten kaksi poliittista vankia lisää aloitti syömälakon. He ovat Josep Rull ja Joaquim Forn. On varsin todennäköistä, että myös kolme muuta miesvankia ja kaksi naista lähtevät nyös syömälakkoon Espanjan perustuslakituomioistuimen toimintaa vastaan.
Kun Forn aikanaan pyysi vapauttamista tutkintavankeudesta, Korkein oikeus ei sitä myöntänyt; perusteluna oli se, ettei Forn ole luopunut Katalonian itsenäisyyttä tukevista mielipiteistään.
Kun joku ei luovu mielipiteistään ja joutuu sen vuoksi vankilaan, niin yleensä heitä kutsutaan mielipide-eli poliittisiksi vangeiksi, ainakin muualla kuin Espanjassa. Tämä tiedoksi tuppisuuna olevalle Hesarille ja oikeushistorian professorille Jukka Kekkoselle.

Toimituksen poiminnat