anttihalinen

Espanjan oikeuslaitoksen menetetty maine

Madridilaisessa El País-lehdessä oli muutama päivä sitten paljon puhuva otsikko: PP ja PSOE avaavat taiston oikeuslaitoksen hallinnasta. Tässä taistossa on kyse siitä, miten monta omaa tuomaria oikeistopuolue PP ja demarien PSOE kahmivat itselleen, kun oikeuslaitoksen keskeiseen Consejo General del Poder Judicial-nimiseen elimeen nimitetään uudet tuomarit.

Tässä neuvostossa on kaksikymmentä tuomaria, joista parlamentin alahuone ja senaatti valitsevat kumpikin kymmenen, ja neuvoston pitäisi sitten valita itselleen presidentti, josta samalla tulee korkeimman oikeuden presidentti.

Ei tarvitse vaivautua, koska PP ja PSOE olivat jo keskenään päättäneet, että neuvoston presidentiksi tulee PP:n  mies Manuel Marchena, nykyinen Korkeimman oikeuden sali kahden puheenjohtaja. Tosin neuvoston pitää  istunnossaan vielä virallisesti vahvistaa tuo poliittisten puolueiden tekemä päätös.

Tavallaan Espanja seuraa Francon diktatuurin aikaista politisoidun oikeuslaitoksen mallia, nyt vain politisoijia on enemmän ja taustalla laajempi polittinen kirjo. Politisointi alkoi jo vuonna 1985, kun tuomarien nimitysvaltaa  oikeusneuvoston jäseniin supistettiin ja sitä siirrettiin poliitikoille eli kansanedustajille.

Politisointi vain  syveni vuonna 2013, kun silloinen PP:n oikeusministeri Alberto Ruiz-Gallardon poisti loputkin tuomarien nimitysvallasta. Tuomarijärjestöt olivat siihen asti saaneet nimetä oikeusneuvostoon 36 ehdokasta, joista poliitikot sitten valitsivat 12; viisi viime vuotta nimitysvalta on siis ollut kokonaan poliitikoilla, mikä ei juuri vastaa vallanjaon kolmiopin käsitystä riippumattomasta ja itsenäisestä oikeuslaitoksesta. Eräs asiaan tyytymätön poliitikko onkin todennut, että Espanjassa ei ole vallanjakoa vaan vallan jakamista.

EU on viime ajat räksyttänyt Puolalle oikeuslaitoksen itsenäisyyden vaarantamissta, mutta ei ole suostunut näkemään, miten sen selän takana Espanja on politisoinut oikeuslaitoksensa. Sen sijaan Euroopan neuvoston alainen korruption vastaisen taistelun järjestö Greco on kritisoinut Espanjaa siitä, ettei se ole taannut CGPJ:n itsenäisyyttä ja myös muistuttanut, etteivät poliitikot saa missään vaiheessa sekaantua tuomarien nimityksiin. Euroopan neuvoston selvitys viime vuoden kesältä puolestaan sanoo, että Espanja on tutkituista 21 maasta vähiten sitoutunut taisteluun oikeuslaitoksen politisointia vastaan.

Eivätkä Espanjan tuomariyhdistyksetkään ole  aivan hiljaa olleet. Viime helmikuussa neljä suurta  tuomariyhdistystä antoi harvinaisen yhteisen julkilausuman, jossa ne pahekesuivat CGPJ:n toimintaa ja vaativat neuvoston jäsenten nimitysvaltaa takaisin tuomareille. Yhden yhdistyksen puheenjohtaja totesi ykskantaan, että CGPJ on läpipolitisoitu ja muuttunut hallituksen apuministeriöksi.

Pari kuukautta aiemmin eräs oikeusalan lehti oli julkaissut pitkän haastattelun  erään toisen tuomariyhdistyksen edustajan Manuel Ruiz de Laran kanssa. Laran mielestä nykyinen tapa valita CGPJ:n tuomarit on yhtä kuin jakaa kakku parlamentin tärkeimpien puolueiden(lue PP ja PSOE) kesken ja jättää muille vain muruset.

De Lara sanoo tuomarien itsenäisyyden horjuvan vakavasti, koska moni haluaa miellyttää nimittäjäpuoluettaan luodakseen itselleen uraa oikeuslaitoksessa tai sitten pelkää, ettei tule uudestaan valituksi jättämällä puolueen tahdon toteuttamatta.

Valinnassa voivat vaikuttaa myös perhesuhteet, koska neuvostossa on tuomareita, joilla on siteitä jonkun poliitikon kanssa. On olemassa  tuomareita ja sitten tuomareita, joilla on poliittinen kummisetä; sitä ei löydy lain kirjaimesta, mutta kyllä kätännössä, sanoo de Lara haastattelussaan.

Pian eroavan CGPJ:n ja Korkeimman oikeuden presidentin Carlos Lesmesin valintaa vuonna 2013 de Lara piti institutionaalisena farssina, koska puolueet olivat etukäteen päättäneet tämän, myös PP:n tuomarin valinnasta eikä sitä tehnyt itse neuvosto kuten laki edellyttää. Ja sama toistui siis myös tänä vuonna.

Nyt yksi tuomariyhdistys on tehnyt asiasta valituksen Korkeimpaan oikeuteen ja vetoaa muita yhdistyksiä tukemaan valitusta. Yhdistyksen mukaan asia on tärkeä koko yhteiskunnalle, jotta Espanjan oikeuslaitoksesta tulisi todella itsenäinen ja jotta kansalaiset voisivat luottaa siihen.

On mielenkiintoista seurata, mitä mieltä läpipolitisoidun oikeusneuvoston nimittämät Korkeimman oikeuden tuomarit ovat asiasta; sieltä kun löytyy myös näitä tuomareita poliittinen kummisetä taustallaan. Ja on hyvä pitää mielessä, että CGPJ:n tärkein tehtävä, lain mukaan on valvoa tuomareiden itsenäisyyttä ja riippumattomuutta muihin vallankäyttäjiin nähden.

Ei oikein hyvältä näytä voisi siististi sanoa, sillä poliitikkojen valtaa oikeuslaitoksessa todistaa myös Perustuslakituomioistuimen koostumus: senaatti nimittää neljä, samoin parlamentin alahuone, hallitus  kaksi ja poliitikkojen valitsema CGPJ kaksi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niin tosiaan Puola.... Suomessahan poliitikoilla ei ole mitään tekemistä tuomarinimitysten kanssa (hetkinen, mitens se Pauliine Koskelo?), eikä ainakaan USAssa (hetkinen taas, mistä se Brett Kavanagh tuli?)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomea ja Espanjaa vastaan ei nosteta kanteita koska otamme vastaan haitallista maahanmuuttoa ja noudatamme muutenkin komission ohjeita orjallisesti kuten vasallivaltion kuuluukin tehdä. Puola ei halua terroristeja maahansa.

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

en muista, että suomessa esimerkiksi kokoomus ja demarit olisivat keskenään neuvotelleet, ketkä tuomarit valitaan ja sitten eduskunta olisi äänestänyt näistä kahden tai useammankin puolueen ehdokkaista. ja sitten vielä lisäksi olisivat päättäneet kenestä tulee korkeimman oikeuden presidentti. Toki epävirallista ns.mietiskelyä asian ympärillä voi olla, mutta ei noin räikeää suoraa puuttumista kuin Espanjassa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Mutta poliitikot valitsevat lautamiehet... ja tuskin lautamieheksi pääsee ilman puolueen jäsenkirjaa... Joka tapauksessa poliitikot kaikissa maissa viime kädessä valitsevat oikeusistuimien jäsenet.

Toimituksen poiminnat