Espanjan ä nostaa päätäänärioikeisto

Espanjan oikeistoa on 80-luvulta lähtien dominoinut yksi puolue Partido Popular PP, Kansanpuolue. Se oli suora jatkumo 80-luvun alun Alianza Popular-puolueesta, jonka perusti Francon diktatuurin entinen ministeri Manuel Fraga, mies,jonka mielestä Espanja on yhtä kuin Kastilia, muut ovat valloitettuja alueita.

PP imaisi saman katon alle koko oikeistolaisen Espanjan äärioikeistosta keskustaan asti; ulkopuolelle jäi vain joitakin äärioikeistolaisia ryhmiä kuten fasistinen Fuerza Nueva.

PP on hallinnut maata vuoronperään sosialidemokraattisen PSOE:n kanssa, mutta 2010-luvulla puoluekenttä alkoi hajota. Ensin sitä rikkoi vasemmalla reunalla Podemos-puolue; sitten katalonialaisuutta vastustamaan perustettu Ciudadanos-puolue alkoi kasvaa ja haastaa jo valtakunnan politiikassa PP:n, jonka ajatushautomossa se aikanaan synnytettiin.

Viitisen vuotta sitten joukko PP:n tyytymättömiä jäseniä perusti uuden puolueen VOX:n, tyypillisen populistisen äärioikeistolaisen puolueen. Se vietti muutaman hiljaiselon vuoden, mutta on Katalonian kriisin aikana nostanut profiiliaan kovalla propagandalla. VOX:lla näyttää rahaa riittävän, kun se pyrkii pääsemään Euroopassa nyt vallitsevan äärioikeistolaisen populismin imuun.

VOX vaatii Espanjan itsehallintoalueiden(17) lakkauttamista, maahanuuttajien massiivista karkottamista ja vastustaa ylipäätänsä maahanmuuttoa, Katalonian ja kaikkien muiden alueiden mahdollisia itsenäisyyspyrkimyksiä, homoja ja feminismiä.

Puolue matkii totuuden jälkeisen ajan profeetan Donald Trumpin iskulauseita julistamalla Espanja ensin ja teemme Espanjasta taas suuren. Puolueen iskulauseet muistuttavat lähes yksi yhteen Francon diktatuurin vastaavia kuten España una. grande y libre.

Trumpin entinen päästrategi Steve Bannon kaavailee Eurooppaan äärioikeistoa tukevan säätiön perustamista, ja siihen porukkaan VOX sopii kuin nenä päähän.

Puolueella ei vielä ole kansanedustajia, mutta se asettanee seuraaviin vaaleihin ehdokkaita ainakin Madridiin, jossa puolue piti äskettäin noin 10 000 ihmistä vetäneen kokouksen.

Tilaisuudessa soitettiin muun muassa Espanjan Legioonan(entinen Muukalaislegioona) hymniä ja vanhan Los Ronaldos-yhtyeen suosittua kappaletta No puedo vivir sin tí-En voi elää ilman sinua ilman tekijänsä ja johtajansa  Coque Mallan lupaa.

Malla muistutti homokauhua sairastavia voxilaisia, että kappale kertoo kahden homoseksuaalin vaikeasta elämästä suvaitsemattomassa maailmassa ja ironisoi tilaisuuteen osallistuneita:"Oletteko vihdoinkin avanneet mielenne ja hyväksyneet homoseksualisuuden. Jos olette, niin onnittelen teitä vilpittömästi."

VOX:n näkyvä tulo politiikkaan on selvästi jyrkentänyt PP:n ja Ciudadanosin äänensävyjä, eikä niitä tällä hetkellä erota juuri mikään VOX:n politiikasta. PP:n puheenjohtaja, yliopistotutkintonsa väärentänyt Pablo Casado onkin todennut, että PP on monista asioista ja periaatteista VOX:n kanssa aivan samaa mieltä.

Casadon mielestä PP, Ciudadanos ja VOX puolustavat samoja olennaisia arvoja; niihin näyttää kuuluvan  ainakin separatismin eli nyt Katalonian vastustaminen. Kaikki kolme ovat puhuneet  Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden kieltämisestä, mutta kun se ei ainakaan vielä ole perustuslain mukaan mahdollista, Ciudadanosin puheenjohtaja Albert Rivera on alkanut vaatia kolmen prosentin äänikynnystä parlamenttivaaleihin.Sen avulla kaksi tärkeintä  katalonialaispuoluetta(äänimäärät viime vaaleissa 2-3 prosentin väillä) saataisiin pois parlamentin alahuoneesta.

Kaikki kolme haluaisivat kieltää myös katalonialaisten Tasavallan puolustuskomiteat CDR:t, joita ne syyttävät väkivaltaisista toimista. Samalla koko trio sulkee silmänsä espanjamielisten äärioikeistolaisten Puolustus-ja Vastarintaryhmien väkivaltaiselta toiminnalta Katalonian kylissä ja kaupungeissa.

Espajan äärioikeiston esiinmarssi ei ole jäänyt Euroopassa, siis muualla kuin Suomessa huomaamatta. Berliiniläinen Tageszeitung-lehti kirjoittaa äärioikeistolaisten mielipiteiden ja toiminnan kasvusta ja varoittaa sen tuoneen menneisyyden francolaisuuden nykyisyyteen.

Katalonia-vastaisuus on saanut lehden mukaan PP:n ja Ciudadanosin kilpailemaan siitä, kumpi paremmin puolustaa vanhaa francolaista iskulausetta yhtenäisestä ja suuresta Espanjasta, millä ne kalastelevat ääniä Katalonian ulkopuolella. Ne äänestävät parlamentissa aina Francon diktatuurin tuomitsemista koskevia esityksiä vastaan ja nykyisellä toiminnallaan ne tekevät diktatuurin poliittisista käsityksistä salonkikelpoisia, mistä lehden mukaan hyvä esimerkki on VOX:n nousu parrasvaloihin.

Tageszeitung huomauttaakin, että Espanjan demokratian pitää varoa, ettei nykyisyyteen tunkeva menneisyys saa yliotetta politiikassa.

anttihalinen
Helsinki

toimittaja, eläkkeellä Yleisradiosta vuodesta 2005, entinen YLE:n radiouutisten ulkomaantoimittaja ja Tallinnan kirjeenvaihtaja, mutta erikoistunut espanjan-ja portugalinkieliseen maailmaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu