anttihalinen

Diktaattori on kuollut, mutta..

 Otsikkoni kuuluu kokonaisuudessaan "Diktaattori on kuollut, mutta väittely hänestä jatkuu". Diktaattori on tässä tapauksessa Espanjan pyöveli, generalissimus Francisco Franco, ja otsikko on suora lainaus yhdysvaltalaisen, arvovaltaisen Foreign Policy-lehden äskeisestä numerosta.

 Jutussa ihmetellään, miten suosittu diktaattori Franco on yhä Espanjassa lähes 43 vuotta kuolemansa jälkeen. Samaa ovat Katalonian kriisin aikana ihmetelleet monet katalonialaiset. Tosiasia kuitenkin on, että Francon haamu liikkuu vilkkaasti Espanjassa, mikä näkyy erinomaisesti Espanjan oikeiston ja äärioikeiston suhtautumisessa edesmenneeseen diktaattoriin.

Ajankohtainen osoitus tästä on Espanjan sosialistipuolueen PSOE:n vähemmistöhallituksen päätös siirtää Francon ruumis pois Valle de Caídos- Kaatuneitten laakso-nimiseltä  muistomerkkialueelta, jonka Franco rakennutti sisällissodan jälkeen sotavangeilla, monien mielestä suoranaisella orjatyövoimalla ja jota kammottavuudessaan voi verrata vain yhtä karmeaan Leninin mausoleumiin.

Moinen pyhäinhäväistys,ruumiin siirto, sai parisataa eläkeläisupseeria- kenraaleja,amiraaleja, everstejä, mukana myös vuoden 1981 sotilasvallankaappausyrityksestä tuomittuja- laatimaan kipakan julkilausuman, jossa häpeilemättä ylistettiin diktaattoria, Espanjan sotilasta, hänen ns. saavutuksiaan ja tuomittiin jyrkästi aikomus hautasiirrosta.

Julkilausuman ovat sittemmin allekirjoittaneet sadat muutkin eläkeupseerit muun muassa maavoimien entinen esikuntapäällikkö, ilmavoimien entinen komentaja ja kuninkaan kunniakaartimn komentaja. Vaikuttaa siltä, että Espanjan demokratisoituminen diktatuurin jälkeen on jäänyt pahasti puolitiehen maan asevoimissa.

Foreign Policy-lehden artikkeli lähtee liikkeelle juuri tuosta päätöksestä siirtää Franco muualle Kaatuneitten laaksosta ja pohtii syitä diktaattorin suosioon nyky-Espanjassa. Kirjoittaja näkee siiihen kaksi pääasiallista syytä.

Francon kuoleman jälkeen ns. siirtymäkausi demokratiaan ei koskaan tehnyt selvää pesäeroa diktatuuriin, sen rakenteita ei purettu, oikeuslaitosta ei puhdistettu, luotiin sopimus poliittisesta hiljaisuudesta ja yleinen armahdus menneistä rikoksista. Minä lisäisin tuohon vielä, että Francon diktatuuri jäi muhimaan muun muassa 1978 hyväksytyssä perustuslaissa, jota vieläkään ei ole muutettu.

Toisena syynä lehti pitää Francon diktatuurin valtavan propagandakoneiston vuosikymmenien aikana luomia myyttejä muun muassa diktaattorista kurin ja järjestyksen luojana samalla unohtaen, että tuo kurinpalautus maksoi noin miljoonan espanjalaisen hengen, lopetti poliittisen moniarvoisuuden, vangitsi, kidutti ja teloitti poliittisia vastustajia, kielsi vähemmistäkielten käytön.

Harvassa maassa voi mennyttä diktatuuria ylistää niin estottomasti kuin Espanjassa ja yhtä harvassa maassa on manallemenneen diktaattorin muistoa pyhittämään perustettu säätiö kuten Espanjassa Francisco Francon säätiö.

Tosin siihen saattaa olla tulossa muutos. PSOE:n edustajan mukaan hallitus harkitsee myös diktatuurin aikaisten poliittisten tuomioiden mitätöimistä, Francon säätiön kieltämistä ja valtion avun  lisäämistä kadonneitten etsimiseen toisin sanoen Francon diktatuurin jälkeensä jättämien joukkohautojen etsimistä ja avaamista, ja näitä joukkohautojahan tiedetään olevan Francon diktatuurin jäljiltä runsaanpuoleisesti eri puolilla Espanjaa.

 Osa Madridin mediasta keksi syyttää Francon ruumiin siirrosta Katalonian itsenäisyysmielisiä puolueita, joiden tukea nykyinen vähemmistöhallitus tarvitsee, ja lisää vettä Espanjan oikeistopuolueet ja Madridin media saivat  Katalonian vastaiseen myllyynsä kuningas Felipe VI:n vierailusta Barcelonan terrori-iskunjen yksivuotismuistotilaisuudessa toista viikkoa sitten.

Päätilaisuus pidettiin Barcelonan Katalonia-aukiolla, jonne yhden talon seinään oli ripustettu iso juliste englanninielisellä tekstilla "The Spanish King is not welcome in Catalonian countries". Ja vieressä kuninkaan kuva pää alaspäin. Eräs korkeimman oikeuden tuomari loihe siitä lausumahan, että tuollainen teksti ja vaatimus ei ole perustuslain  mukaista.

Euroopassa on muistaakseni Espanjan lisäksi kuusi muutakin monarkiaa: Ruotsi, Tanska, Norja, Belgia, Alankomaat ja Britannia. En oikein jaksa uskoa, että niissä yksikään korkeimman oikeuden tuomari tuomitsi vastaavanlaisen ilmaisunvapauden käyttämisen perustuslain vastaiseksi.

Äärioikeistolainen Vox-puole pani vielä paremmaksi. Se väitti tuollaisen julisteen tuottavan vahinkoa kuningashuoneen maineelle ja kunnialle ja teki rikosilmoituksen valtionsyyttäjäjävirastolle. Vox ei näytä ollenkaan huomanneen, että kuningashuone on ihan itse romuttanut  kunniansa: vanha kuningas Juan Carlos on rikastunut lahjuksia ja palkkioita vastaanottamalla, muhinoinut rakastajattariensa kanssa, hänen vävynsä istuu vankilassa talousrötöksistä, vävyn puoliso prinsessa Cristina välttyi samalta ilmeisesti tuomarien myötämielisellä avustuksella, vanha ja uudempi kuningatar ovat ilmiriidoissa. Monarkian kunniasta tuskin on kiveä kiven päällä; maine on sen sijaan varmasti kasvanut.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Tosin siihen saattaa olla tulossa muutos. PSOE:n edustajan mukaan hallitus harkitsee myös diktatuurin aikaisten poliittisten tuomioiden mitätöimistä, Francon säätiön kieltämistä ja valtion avun lisäämistä kadonneitten etsimiseen toisin sanoen Francon diktatuurin jälkeensä jättämien joukkohautojen etsimistä ja avaamista, ja näitä joukkohautojahan tiedetään olevan Francon diktatuurin jäljiltä runsaanpuoleisesti eri puolilla Espanjaa."

Espanjassa on itse asiassa maailman toiseksi eniten kadonneita ruumiita. Vain Kambodžassa on enemmän.

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Niinhän niitä on, mutta kun tarkkoja lukuja en tunneta, en ryhtynyt veikkaamaan. Francon militiat teloittivat joka tapauksessa noin 200 000 ihmistä, joten joukkohaudoissa on varmasti paljon ruumiita. Niitä päästiin itse asiassa etsimään kunnolla vasta vuonna 2007 voimaan tulleen Historiallisen muistin lain jälkeen, mutta etsinnät hidastuivat valtion tuen puutteessa nopeasti sen jälkeen kun PP:n oikeistohallitus otti ohjat käsiinsä 2010-luvun alussa ja jarrutti momin tavoin francolaisuuden historian pimeimpien puolien tutkimista. Ja sitähän Espanjan oikeisto tekee nytkin.
Yhden karmean rikoksen voin vielä lisätä listaan. Francon diktatuurin aikana ja vielä jälkeen vietiin ns. vähäosaisilta perheiltä lapset heti synnytyslaitoksissa erilaisin verukkein ja "lahjoitettiin" diktatuurin vakaille kannattajille, ja näitä lapsia oli ainakin kymmeniätuhansia. Samaa tekivät Argentiinan oikeistolaisen sotilasjuntan upseerit 70-ja 80-luvun aikana toisella puolella maailmaa.

Risto Koivula

Francohan ei sitten kuitenkaan lähtenyt mukaan 2. maailmansotaan.

Syitä on arvuuteltu Englannin miljardilahjuksista atomipommivihjeisiin...

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Tulee vastausta vähän myöhään tuohon Francon sotaanlähtöön tai siis ei-lähtöön.Espanjalaisen historiankirjoituksen mukaan ei lähtenyt, koska Adolf ei huolinut.Francon armeija oli huono ja huonosti varustettu, natsit olisivat joutuneet maksamaan kaiken ja se olisi tullut tosi kalliiksi. siksi Venäjän rintamalle lähettiin vain ns.sininen divisioona, valiojoukko, joka toteutti siellä sisällissodassa oppimiaan taitoja: siviilien murhaamista.

Toimituksen poiminnat