anttihalinen

Keskusteluja Kataloniasta

Espanjan uusi pääministeri, sosialistien Pedro Sánchez ja Katalonian aluejohtaja, pääministeri Quim Torra tapasivat maanantaina Madridissa ja keskustelivat kolmatta tuntia Espanjan ja Katalonian suhteista. Tällaisen tapaamisen pitäisi olla täysin normaalia, demokraattista käytäntöä, mutta edellisestä pääministeritapaamisesta oli kuitenkin kulunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta.

Syykin on selvä. Edellinen pääministeri, oikeistolaisen kansanpuolueen PP:n Mariano Rajoy kieltäytyi itsepintaisesti tapaamista Katalonian poliittisia johtajia, teki poliittisesta ongelmasta oikeudellisen ja jätti sen oman puolueensa nimeämän Korkeimman oikeuden tuomarin ja perustuslakituomioistuimen ratkaistavaksi.

Siksi Sánchezin ja Torran tapaaminen oli varsin tärkeä, ensimmäinen yhteydenotto ja alustus jo pitkään kestäneen kriisin mahdolliseen ratkaisuun, vaikkeivat keskustelut tuoneetkaan vielä mitään erityisen konkreettista esille, ja tuskin sitä kukaan odottikaan. Ilmassa oli varmasta myös poliittista jännitettä; olihan Sánchez vasta pari kuukautta sitten nimitellyt Torraa rasistiksi ja Espanjan politiikan Le Peniksi sekä ehdotellut  alueiden itsenäisyyden kannattamista rikoslain alaiseksi. Ja Torra tuli tapaamiseen puolestaan rintapielessä keltainen nauha, jolla itsenäisyysmieliset katalaanit osoittavat tukea vangituille poliitikoilleen.

Torra piti pressissään hyvänä sitä, että Sánchez tunnusti ongelman olevan poliittinen, että kahdenvälinen komissio aloittaa työnsä ja hallitusten välille on luotu yhteys.

Kuten olettaa sopikin osapuolten näkemykset Katalonian tulevaisuudesta olivat varsin erilaiset, Torran mukaan kaukana toisistaan. Kiistan ytimessä on ollut ja on koko ajan Katalonian oikeus itsemääräämiseen, siis oikeus päättää  itse poliittisesta tulevaisuudestaan. Torran mukaan tämä aihe kattoi 90 prosenttia keskusteluista Espanjan pääministerin kanssa.

Sánchezin ja hallituksen mielipiteitä keskustelujen kulusta esitteli varapääministeri Carmen Calvo. Hänen mukaansa itsemääräämisoikeutta ei ole Espanjan perustuslaissa, ja siksi siitä ei ole aihetta puhua. Se oli poliitikolta varsin mielenkiintoinen näkökulma: jos jokin asia ei ole perustuslaissa, siitä ei ole syytä keskustella. Jos tuollaista käsitystä toteuttaisi kirjaimellisesti, espanjalainen poliittinen keskustelu olisi varsin köyhää.

Jatkuva vetoaminen perustuslakiin oli tyypllistä myös Rajoyn hallitukselle; hokema kuulu, ettei se  salli sitä eikä tätä eikä varsinkaan itsemääräämisoikeutta ja kansanäänestystä, sen sijaan, että olisi ryhdytty miettimään, miten muuttaa pahasti vanhentunutta perustuslakia demokraattisempaan suuntaan.

Torra oli muistuttanut Sánchezia Skotlannin ja Quebecin itsenäisyyskansanäänestyksistä ja huomauttanut kansainvälisen oikeuden tunnustavan tällaisen äänestyksen, mihin myös katalonialaisilla pitäisi olla oikeus. Sánchez oli puhunut epämääräisesti monikansallisesta Espanjasta, mutta ei ollut millään tavalla konkretisoinut ajatuksiaan esimerkiksi liittovaltiosta.

Jos Espanjasta jollain ilveellä sattuisi tulemaan liittovaltio, joka tunnustaisi maan monikansallisuuden, se tunnustaisi samalla, että valtion sisällä on erilaisia kansallisuuksia ja kansakuntia. Ainakin itsenäisyysmielisten mukaan siitä seuraisi tietysti johtopäätös, että näiden kansankuntien kuten Katalonian, Baskimaan ja Galician pitäisi voida päättää omasta tulevaisuudestaan kansanäänestyksessä: kyllä tai ei itsenäisyydelle.

Ja juuri tämä mahdollisuus on kauhistus espanjalaiselle nationalismille, joka tunnustaa valtion sisällä vain yhden oikean nationalismin, espanjalaisen; kaikki muut ovat pahasta ja vain vaara espanjalaisen kansakunnan yhtenäisyydelle.

Diktaattori Francon iskulauseen-yksi, yhtenäinen, vapaa Espanja-nykyperilliset ovat Torran ja Sánchezin tapaamisen yhteydessä taas näyttäneet epämiellyttävän epädemokraattiset kasvonsa. Sánchezia on syytetty petturiksi, isänmaan myyjäksi ja separatistien etujen ajajaksi pelkästään siksi, että hän on suostunut keskustelemaan Torran kanssa.

Samanmieliset kiihkomieliset somettajat ovat puolestaan vetäneet herneen nenäänsä siitä, että Sánchez ja Espanjan hallitus erikseen twiittasivat keskusteluista espanjan lisäksi myös katalaaniksi; Espanjan hallitus twiittaa, puhuu, keskustelee, kirjoittaa vain espanjaksi eikä millään ilkeiden separatistien kielellä, piste!!

Tähän yhteyteen sopii hyvin myös Rajoyn hallituksen entisen varapääministerin, entisen Katalonian käskynhaltijan ja nykyisen PP:n puheenjohtajaksi pyrkivän Soraya Sáenz de Santamarían uusin möläytys: Kataloniassa harjoitetaan apartheidia! Jopa itsenäisyyttä tiukasti vastustava Katalonian sosialistipuolueen johtaja Miguel Iceta piti  moista lausuntoa Kataloniaa loukkaavana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset