anttihalinen

Kovat syytteet Kataloniassa

Espanjan korkeimman oikeuden tutkintatuomari Pablo Llarena on esittänyt syytteet 25:tä Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden edustajaa vastaan viime vuoden kansanäänestyksen järjestämisestä. Kolmetoista poliitikkoa muun muassa entinen aluejohtaja Carles Puigdemont sai syytteen kapinasta ja osa heistä myös julkisten varojen väärinkäytöstä, muut tottelemattomuudesta ja varojen väärinkäytöstä. Varsinainen oikeudenkäynti saattaa siirtyä ensi vuoden puolelle.

Espanjan rikoslain mukaan kapina on aseellinen ja väkivaltainen yritys kumota vallitseva yhteiskuntajärjestys. Aseita ei katalonialaispoliitikkojen käsissä ole nähty; koko prosessia on leimannut rauhanomaisuus eikä kenenkään tarkoituksena ole ollut kaataa Espanjan hallitusta. Juuri siksi Llarena on joutunut perusteluissaan kääntelemään ja vääntelemään termejä sopivan näköisiksi keksimällä esimerkiksi aseettoman kapinan käsitteen, jota ei taida lakikirjoista juuri löytyä. Ehkäpä Espanjan oikeuslaitosta puolustanut oikeushistorian professori Jukka Kekkonen löytäisi sille vastineen historian hämärästä.

 Yhtenä väkivaltaisena toimena esitetään viime syyskuun suurta mielenosoitusta Katalonian talousministeriön edustalla, jossa tuhannet mielenosoittajat estivät jonkin aikaa ministeriöön ratsian tehneiden Kansalliskaartin tutkijoiden ulospääsyn rakennuksesta. Kahden suuren katalonialaisen kansalaisjärjestön puheenjohtajat Jordi Sánchez ja Jordi Cuixart olivat nousseet kaadetun Kansalliskaartin auton päälle ja puhuneet mielenosoittajille; siitä hyvästä he ovat olleet kuukausia tutkintavankeudessa, ja nyt tuli syyte kapinasta.

Lähes samanaikaisesti kapinasyytteen kanssa Barcelonassa näytettiin, teatterissa ja televisiossa, hyvin tehty dokumentti tuon päivän tapahtumista. Ennen kuin Jordit olivat kavunneet auton päälle, siellä oli käynyt iso pino toimittajia ja valokuvaajia ottaakseen valokuvia ja saadakseen paremman käsityksen tilanteesta; kukaan heistä ei ole saanut syytettä kapinasta.

Dokumentti osoittaa myös, etteivät Jordit yllyttäneet ketään väkivaltaan, vaan päinvastoin kehottivat ihmisiä lähtemään kotiin ja päästämään ratsaajat ulos . Cuixart sanoo sanatarkasti:"Jos huomaatte jonkun käyttäytyvän väkivaltaisesti, älkää salliko sitä, vaan eristäkää hänet."

Puolustusasianajajat ovat vaatineet dokumentin ottamista todisteeksi oikeudenkäyntiin. Sitä tuskin tapahtuu, koska espanjalaisen nationalismin kannalta vääränlaiset todisteet eivät kuulu tuomari Llarenan työkaluihin.

Julkisten varojen käytön kansanäänestykseen ovat kumonneet muun muassa nyt jo ex-valtiovarainministeri  Cristóbal Montoro ja puolivahingossa myös ex-pääministeri Mariano Rajoy. Perusteluissa väitetäänkin nyt, ettei rahaa mennyt suoraan aluehallinnon kassasta, vaan kiertoteitä muista lähteistä; pitäviä todisteita tästä ei tosin löydy.

Oikeistolaisen kansapuolueen PP:n Korkeimpaan oikeuteen järjestämän Llarenan edeltäjä, emeritustuomari Joaquín Giménez sanoi jo toukokuun haastattelussaan, ettei hän näe mitään perusteitä syyttää katalonialaispoliitikkoja kapinasta, koska aseellista ja väkivaltaista toimintaa ei yksinkertaisestiole ollut koko itsenäisyysprosessin aikana. Talousministeriön edessä ei Giménezin mukaan myöskään tapahtunut mitään väkivaltaista kumousyritystä, vaan vain varsin meluisa joukkomielenosoitus.

 Katalonian kriisi on koko ajan ollut poliittinen, mutta Rajoyn hallitus teki sitä oikeudellisen ongelman ja jätti ratkaisut tuomareiden käsiin, selaisten tuomareiden, jotka ovat suureksi osaksi Rajoyn oman puolueen valitsemia.

Tällä linjalla kaikki Katalonian vastaiset poliittiset voimat ja media ovat vedonneet kaiken aikaa perustuslakiin sen sijaan, että ne olisivat muuttaneet perustuslakia poliittisilla neuvotteluilla, mikä olisi sallinut ja sallisi yhteisesti sovitun, laillisen kansanäänestyksen järjestämisen katalonialaisten itsenäisyyshaluista.

Sitä ei espanjalainen nationalismi kuitenkaan suvaitse; viimeksi sen on tyrmännyt uusi pääministeri, sosialistien Pedro Sánchez. Samaan aikaan Espanjan oikeiston taustapeluri José María Aznar ja PP:n pääsihteeri, entinen puolustusministeri María Dolores de Cospeda jo vaativat Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden kieltämistä. Mielenkiintoista demokratiaa itseään oikeusvaltioksi kutsuvassa maassa.

On paikallaan pieni kertaus Espanjan oikeuslaitoksen ylimmistä ja samalla tärkeimmistä tuomioistuimista ja niiden nimityskäytännöistä. Lähes 20 vuotta Korkeimmassa oikeudessa työskennellyt tuomari Giménez sanoo keskeisestä toimijasta nimeltä Consejo General del Poder Jurídico, että se on täysin politisoitu ja sen rooli pitäisi miettiä kokonaan uusiksi.

Espanjan parlamentin alahuone nimittää Consejoon kymmenen tuomaria, samoin senaatti, siis nimittäjinä ovat poliitikot samoin kuin Puolassa, ja Espanjan poliittisessa järjestelmässä nämä poliitikot pitävät aina huolen siitä, että nimitys on ennen kaikkea sopiva.

Tämä Consejo nimittää Korkeimman oikeuden tuomarit, ja jos täysin politisoitu elin jotain nimittää, voi hyvällä syyllä olettaa, että myös sen nimitykset ovat poliittisia. Kolmesta viimeksi valitusta kahdella oli suorat kytkökset PP:n kanssa.

Viime aikoina paljon esillä ollut erityistuomioistuin Audiencia Nacional on suora Francon diktatuurin perillinen. Sen edeltäjä Tribunal del Orden Público oli diktatuurin vihatuin ja pelätyin tuomioistuin, joka lähetti vankilaan  poliittiset vangit ja toisinajattelijat.

Audiencia jatkaa perinteitä. Äskettäin se jakeli  tuomiot navarralaisessa pikkukaupungissa tapahtuneesta aamuyön kapakkatappelusta kahden vapaa-aikaa viettäneen kansalliskaartilaisen ja kahdeksan  paikallisen nuoren välillä. Audiencian tuomari, jolla PP-suhteita,teki asiasta espanjalaisen nationalismin hengessä poliittisen; nuoret saivat vuosien vankeusrangaistuksia, kansalliiskaartin tappelupukareista tehtiin poliittisen vihan uhreja.

Yhtä poliittinen on myös Espanjan perustuslakituomioistuin, joka on vuodesta 2010 lähtien tyrmännyt kaikki Katalonian pyrkimykset laajentaa itsehallintoaan. Tuomoistuimessa on 12 tuomaria, joista senaatti valitsee neljä, alahuone samoin, hallitus suoraan kaksi ja Consejo General kaksi, siis kaikki tyynni poliittisia nimityksiä, eikä ole sattuma, että PP:llä on siellä enemmistö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Odotellaan professori Kekkosen juridisia näkemyksiä taas. Siitä seuraa taas hauskaa luettavaa iltojen ratoksi.

Toimituksen poiminnat