anttihalinen

Espanjan oikeuslaitos-riippumaton?2

Kirjoitin kuukausi sitten jutun Espanjan oikeuslaitoksen rapautuneesta riippumattomuudesta ja tarkastelin lähinnä perustuslakituomioistuimen toimintaa, koska se on kymmenen viime vuoden aikana järjestelmällisesti torpannut kaikki Katalonian pyrkimykset laajentaa itsehallintoaan ja jatkanut linjaansa nykyisen kriisin aikana.

Korkeimman oikeuden tuomarin Pablo Llarenan terrorismisyytökset ja katalonialaisten poliitikkojen vangitseminen panivat jatkamaan tutkimuksia, tällä kertaa korkeimman tuomarien nimityksiä ja poliittista riippuvuutta.

Korkeimman oikeuden tuomarit nimittää elin nimeltä Consejo General del Poder Judicial, 20 tuomarin neuvosto. Teorissa kaikki ok, käytännössä ei. Poliitikot nimittäin valitsevat neuvoston tuomarit: kymmenen valitsee senaatti ja kymmenen edustajainhuone. Nykyinen hallituspuolue PP on ensin ehdottomalla enemmistöllään sekä senaatissa että parlamentissa ja sittemmin yksinkertaisella enemmistöllä ja lehmänkaupoilla muiden puolueiden kanssa pystynyt vaikuttamaan muita enemmän oikeuden kokoonpanoon, eivätkä muutkaan puolueet valitse sinne liian kaukana omista ajatuksistaan olevia tuomareita.

Nämä huomioni vahvistaa äskettäin Espanjassa julkaistu kirja La confusión nacional: la  democracia española ante la crisis catalana, tekijänä professori Ignacio Sánchez-Cuenca Madridin Carlos III yliopistosta. Lehtihaastattelussaan professori viittaa kirjassaan oleviin tutkimuksiin ja tilastoihin, ja ne antavat perin karun kuvan Espanjan oikeuslaitoksesta, niin karun, ettei ensimmäinen kustanja suostunut julkaisemaan kirjaa.

Espanja on Länsi-Euroopan maista pahnan pohjimmaisena, kun tarkastellaan, miten  vallanjaon kolmioppi toimii kuussakin maasa toisin sanoen Espanjassa politiikka sotkeutuu oikeuslaitoksen toimintaan enemmän kuin verrokkimaissa ja myös päinvastoin kuten nyt Kataloniassa, missä tuomarit ovat ottaneet ajaakseen hallituksen politiikkaa.

Tämä ei professorin mukaan tietenkään vaikuta suureen osaan tuomareista, mutta kylläkin kolmeen tärkeimpään tuomioistuimeen, korkeimpaan oikeuteen, perustuslakituomioistuimeen ja erityistuomioistuimeen Audiencia Nacionaliin; ne on läpikotaisin politisoitu, ja juuri ne vetävät Katalonian vastaista linjaa hallituksen puolesta.

'Tilastojen mukaan espanjalaisilla on hyvin negatiivinen käsitys oikeuslaitoksesta. Vielä tärkeämpää professori Sánchez-Cuencan mukaan on se, ettei suuri osa tuomareistakaan luota siihen. Hän viittaa vähän tunnettuun eurooppalaiseen tutkimukseen, jossa eri maiden tuomareilta kysyttiin, miten hyvin oikeuslaitos toimii kunkin maassa, ja jälleen Espanja oli joukon viimeisenä.

Lähes 80%, siis melkein neljä viidesosaa Espanjan tuomareista oli sitä mieltä, etteivät ylennykset uralla riipu ansioista, tiedoista, taidoista ja kyvyistä, vaan ennen kaikkea poliittisista suhteista; mitä ylemmäksi mennään, sitä politisoituneempia ylennykset ovat.

Tällainen tuomarien politisoituminen on näkynyt erinomaisen hyvin Kataloniassa. Esimerkiksi kapinasta puhumisen ottivat ensin esille valtionsyyttäjät, ja kun  yleinen mielipide(espanjalainen) ja media näyttivät tukevan sitä, tuomarit ovat koko ajan koventaneet asenteitaan ja muun muassa estäneet oikeustoimilla Katalonian uuden pääministrerin valinnan kuten PP:n huippu-uralle nostama Llarena teki eilen jo toisen kerran; esti nimetyn ehdokkaan pääsyn tutkintavankeudesta parlamentin istuntoon .

Professori Sánchez-Cuenca ei ole Katalonian itsenäisyyden kannattaja; hänen ratkaisunsa olisi Espanjan poliittisen järjestelmän perusremontti, jonka yhteydessä myös Katalonian kysymys ratkaistaisiin. Se ei nykyisten kovien aika ole näköpiirissä ja tuskin koskaan niin kauan kuin PP on hallituspuolueena.

EU:n komissio on viime ajat arvostellut kärkkäästi Puolaa oikeuslaitoksen politisoimisesta ja uhannut rangaistuksilla, mutta ei jostain syystä ole huomannut ollenkaan, että Espanja on tehnyt samaa jo vuosikausia, politsoinut korkeimmat tuomarinsa.Eivät sitä ole myöskään huomanneet Hesarin pääkirjoitustoimittajat; Puola on päässyt pääkirjoituksiin asti, Espanjasta ei riviäkään.

Espanjan syyttäjät, tuomarit ja etunenässä media ovat viime päivinä vimmatusti etsineet tukea terrorisyytteen edellyttämälle väkivallalle ja nostaneet tikunnokkaan katalonialaisten Tasavallan puolustuskomiteat CDR:t. Yhden kansalliskaartin pidättämän cdrläisen  kotoa löytyikin "raskauttavia" to disteita terrorismin haudonnasta: t-paitoja, tutkintavankeudessa olevien poliitiikkojen tueksi  tehtyjä julisteita, yhden vangitun valokuva,rahankeräyslippaita, google mapsin kartta ja keltainen pilli, joka tietysti politisoituneen tuomarin mielestä voi olla vaarallinen terrorismiväline; onhan keltainen väri itsenäisyysmieleisten lemppari. Muun muassa rintapielissa pidettävät nauhat poliittisten vankien vapauttamisen puolesta ovat keltaisia.

Yksi CDR-arvostelijoita lukuistren joukossa on ollut PP:n viestinnästä vastaava sihteeri Pablo Casado. Hän on ilmeisesti kokonaan unohtanut olleensa 11 vuotta sitten PP:n nuorten  puheenjohtajana osoittamassa mieltä oikeuden päästöstä vastaan ja samalla muiden mielenosoittajien kanssa katkaissut liikenteen Madridin valtaväylällä Castellanalla, siis tehnyt täsmälleen samaa kuin CDR:t nyt Kataloniassa, mutta ei kenenkään päähän pälkähtynyt tuolloin syyttää Casadoa terrorismista.

 Asiaan on ottanut kantaa myös Katalonian terrorismin uhrien järjestön entinen puheenjohtaja Robert Manrique, joka itse loukkaantui baskien terroristijärjestön ETA:n verisessä iskussa Barcelonassa 31 vuotta sitten. Hänen mukaansa ei ole mitään järkeä yrittää yhdistää katusulkujen rakentamista pommien räjäyttämiseen ja murhiin niskalaukauksilla. Jotkut cdrläiset ovat itse asiassa oikean terrorismin,ETA:n pommien uhreja, mutta missä sairaalassa ovat ne loukkaantuneet, joiden väitetään syntyneen terrorismista nyt syytetyn CDR:n toiminnan vuoksiu, kysyi Manrique Radio Euskadin haastattelussa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Lueskelin juuri espanjalaisen television La sextan juttu tuomarien poliittisesta riippuvuudesta ja sain siitä uutta vahvistusta juttuihin.Sen mukaan valtaosa tuomarien valinnasta esimerkiksi tuohon CGPJ:hin tapahtuu PP:n ja sosilaistipuolue PSOE:n keskinäisillä kaupoilla ja tuntuu sitä myöten kaikissa korkeimman oikeuden nimityksissä.
uuta minulle oli myös se, että perustuslakituomioistuimen jäsenistä vain kahden täytyy olla tuomareita.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Mietimme juuri ennen Katalonian "äänetystä ja mellakoita" laajentavamme toimintaamme Barcelonaan. Työntekijöiden saatavuus on alueella helpompaa eikä palkkatasokaan ole korkea vs Lontoo.

Investointi pistettiin jäihin. Vaikka ajatus asiassa edelleen on ja tahtotilaa löytyy, tämmöisen jälkeen tietysti aina miettii muutamaan kertaan, että kuinka vakaa ympäristö ja erityisesti yrityksille tärkeä lainsäädäntö toimii sekä pelaa. Toki Espanja on eräällä tavalla "haasteellinen", mutta siellä on myös paljon hyviä puolia.

Tämän jutun lukemisen jälkeen sitä aina miettii asioita kuitenkin uudelleen.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Missä perustuslakituomioistuimet eivät sitten ole poliittisia?Ainakin Saksassa ja Sveitsissä näyttävät olevan.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Parempi sekin kuin ei ollenkaan? Suomessa ei ole sellaista olemassakaan. Kansanedustajat ovat päteviä kaikkeen...

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Totta kai perustuslakituomioistuimiin vaikuttaa politiikka kaikkialla, mutta ei nyt ole siitä kysymys.Espanjan hallitus, ministerit, koko Madridin poliittinen eliitti väittää ja saarnaa kaiken aikaa, miten puhdas maan oikeuslaitos on kaikesta poliittisesta vaikuttamisesta. Samaa on toitotettu ympäri Eurooppaa, kun on haluttu todistella joka puolelle katalonialaisten poliitikkojen vastaisten kapinaväitteiden olevan puhdasta oikeuskäyttöä, jolla ei ole mitään tekemistä politiikan kanssa.
Edellä olevassa viittauksessa Lasexta-kanavan juttuun politiikan ja oikeuslaitoksen yhteyksistä Audiencia Nacional-tuomioistuimen tuomari sanoi, että poliitikot yrittävät vaikuttaa heihin koko ajan nimitysten jälkeenkin; poliitikko ei ehkä soita itse, vaan ystävä soittaa ja kertoo, mitä pitäisi tehdä, ja näitä soittoja tulee lähes joka päivä.
En tiedä tapahtuuko näin Saksassa ja Sveitsissä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Hyvä Antti, kiitoksia jälleen kerran hyvästä kirjoituksesta. Suoraan sanottuna on järkyttävää lukea, että Espanja ei tavallaan ole koskaan taitanut päästä Francon ajasta eteenpäin...

Kirjoituksesi tärkein opetus lienee se, että oikeuslaitos ei itsessään riitä. Tärkeintä on se, että se ei ole politisoitunut, kuten se on selkeästi Espanjassa ja vaikkapa USA:ssa.

Toivon mukaan kaikki perustuslakituomioistuinta pelastavana enkelinä pitävät lukevat kirjoituksesi ja miettivät asiaa. Instituutio ei itsessään riitä - tarvitaan muutakin!

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Unohdin eilen kommentoida Jan Theonin epäilyjä Barcelonaan sijoittamisesta. En usko siinä olevan kummempaa vaaraa. Itsenäisyyskansanäänestystä(1.10.17) ennen ja sen jälkeen Kataloniasta lähti monia suuriakin yrityksiä muualle Espanjaan, mutta yrityksiä on myös vaivihkaa palannut olojen rauhoituttua. Mielenosoituksia on yhä, seuraava iso miekkari huomenna sunnuntaina 15.4., mutta ne ovat aina olleet rauhallisia;ainoat häiriöntekijät kaupungilla ovat olleet francolaishenkisiä uusnatseja tai -fasisteja, jotka ovat pelotelleet ja solvanneet itsenäisyysmielisiä katalonialaisia. Yhtä rauhallisesti ovat sujuneet myös espanjamielisten miekkarit.
Barcelonan El Prat on yhä yksi Euroopan vilkkaimmista lentokentistä, talous näyttäisi olevan kohtuullisella tolalla eikä lainsäädäntö koskaan ole haitannut Kataloniassa sijoittamista. En ole varma, miten Espanjan hallituksen julistama poikkeustila(perustuslain pykälän 155 nojalla) vaikuttaa asiaan, mutta tuskin sillä kuitenkaan yritetään sijoituksia estää.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Ehkä nimenomaan Katalonian itsehallinto ja nuo suhteellisen tutut mielenosoitukset eivät niinkään häiritse. Kuitenkin Espanjan halu puuttua ja viimeksi nähty puuttuminen Katalonian asioihin sillä tavalla kuten kävi, herättää huolestumista. Puhutaan kuitenkin aina jonkinlaisista investoinnista ja erityisesti henkilöstöön investoinnista. Pitkässä juoksussa tarvitaan vakautta, mutta jos esimerkiksi lainsäädäntö elää sen mukaan miltä politiikka sattuu tänään näyttämään, ei se houkuttele. Esimerkkinä vaikka kun lueskelin lehdistöstä Lammin Sahdin pienpanimoon liittyviä selkkauksia joissa verottaja vetää ihan omaa linjaansa, ei se ole enää vakaa toimintaympäristö millään tavalla.

Mutta asia jää nähtäväksi. Mielenosoituksia on nähty kyllä Ranskassa ja joskus Saksassakin eikä ne nyt mitään ongelmia ole sinänsä olleet. Kunhan vain itse pysyy poissa niistä ja harvemmin ne ovat sellaisia, että rakennukset sekä autot syttyvät palamaan.

Mutta eniten mietityttää nimenomaan Espanjan asioihin puuttuminen. Se, että jos saadaan portti auki, niin mitä se käytännössä tarkoittaa pidemmässä juoksussa?

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

En oikein osaa sanoa enää enempää. Espanjan perustuslaissa on tuo ikävä pykälä 155, jonka nojalla Espanjan keskushallitus pystyy puuttumaan kaikkien itsehallintoalueiden asioihin ts. ottamaan ne omaan hallintaansa, ja perusteet määrittelee yksinomaan Madrid.
Kataloniasta sen verran, että kunhan nuo itsenäisyysmieliset puolueet saavat aikaiseksi uuden Generalitatin eli alueen hallituksen, pykälä 155:n voimassaolo pitäisi kumota.
Espanjan täysin politisoidut korkeimmat oikeusasteet voivat tietysti keksiä uusia pykäliä, joilla jatkaa poikkeustilaa. Ellei Katalonian hallitusta saada aikaan 22.5. mennessä, mennään taas vaaleihin, mikä merkitsee uusia poliittisia kahinoita
Summa summarum: ehkä todella kannattaa katsella ja odotella, missä tilanteessa ollaan joskus kesä-heinäkuussa. Elämisen ja olemisen kannaltahan Barcelona on hieno paikka.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset