anttihalinen

Espanjan hallituspuolue PP ongelmissa

Espanjan hallituspuolue, Kansanpuolue PP kokousti viikonvaihteessa Sevillassa. Kokouksen alkua pääsi häiritsemään tieto uudesta PP-skandaalista; Madridin aluehallinnon johtaja ja puolueen Madridin aluejohtaja Cristina Cifuentes oli jäänyt kiinni yliopistotutkinnon väärentämisestä. Puoluetoveria, puolustusministeri María Dolores de Cospedalia moinen pikkujuttu ei häirinnyt; hän vaati pitämään rivit yhtenäisinä ja puolustamaan omia. Mitäpä väliä yhdestä tutkintoväärennöksestä suuressa kokonaisuudessa.

Myrtyneitä ilmeitä ja ärtyneitä lausuntoja aiheutti heti perään saksalaisen tuomioistuimen päätös vapauttaa Katalonian ex-pääministeri Carles Puigdemont takuita vastaan ja kapinasyytteen kumoaminen. Kokouksessa oli nimittäin jo nähty toiveunta käsiraudoissa Madridiin tuotavasta Puigdemontista kapinasyyte niskassaan.

Sirkuksen tirehtööri, pääministeri Mariano Rajoy totesi, ettei hän ota yhteyttä asian tiimoilta Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin. Sen sijaan sirkuksen klovnit kävivät kuumana. PP:n Brysselin edustajan mielestä Schengenin sopimuksella ei ole enää mitään mieltä saksalaisen tuomioistuimen päätöksen jälkeen. Juridisen päätöksen ja vapaan liikkumisen kytkeminen on tosi omituista ja onnistunee vain poliitikon ylikuumentuneessa häiriötilassa.

PP:n Katalonian johtaja Xavier García Albiol puolestaan kritisoi Saksan oikeusministeriä Katarina Barleyta, joka oli pitänyt oikeuden päätöstä täysin korrektina ja epäillyt, että myös julkisten varojen väärinkäyttöä koskeva syytös saattaa kaatua. Albiol sanoi olevansa valmis opastamaan ministeriä joissakin Katalonian kylissä, jotta tämä näkisi, onko siellä kaikki normaalia.

Ei kannattaisi kutsua, sillä kylissä ei todellakaan kaikki ole normaalia. Jälkifrancolaiset pienet fastistiryhmät, muun muassa entisen Fuerza Nuevan jäsenet ovat pieksäneet keltaisia nauhoja(poliittisten vankien puolesta) ripustavia rauhallisia ihmisiä, solvaukset ovat hävyttömiä, itsenäisyysmielisten estelada-lipun kantajat saavat olla koko ajan varuillaan, parvekkeilla ja ikkunoissa olevia esteladoja on ammuttu käsiaseilla. Saa nähdä, mitä tapahtuu eräässä katalaanikunnassa, joka nosti kunnantalon salkoihin Saksan, Sveitsin, Belgian ja Skotlannin liput kiitoksena tuesta vangituille ja maanpaossa oleville katalaanipoliitikoille.

Oikean täyslaidallisen Saksaan tykitti Madridin poliittisten oikeistopiirien suosikkimedihahmo Federico Jiménez Losantos, toimittaja radioasemalla, jota lehtitietojen mukaan on tuettu PP:n pimeistä rahastoista. Hänen mielestään oikeuden päätös oli tyypillistä arjalaista, protestanttista rasismia etelän katolisia maita vastaan; surkea saksalainen tuomari loukkasi kaikkia espanjalaisia, se oli pahin nöyryytys Espanjalle 40 vuoteen ja sen johdosta  Espanjan pitäisi erota EU:sta.

Eikä siinä vielä kaikki. Losantos varoitti, että Baijerin oluttuvissa voi alkaa pommit räjähdellä ja lisäksi Espanjan Baleaarien saarilla on tarvittaessa 200 000 saksalaisturistia panttivankina. Münchenin poliisi kiitti twiittajien toimittajan uhoilusta välittämistä tiedoista.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi Losantos kohdisti vihansa Baijeriin, vaikka itse oikeuden päätös tehtiin aivan toisella puolella Saksaa, Schleswig-Holsteinissa, ja sitä paitsi Baijeria moni voisi pitää juuri tuohon katoliseen etelään kuuluvana alueena. Ehkä Losantos ei aikanaan ole ollut maantiedon oppitunneilla kovin tarkkaavaisena.

Muutamat oikeusoppineet arvostelivat viikonvaihteen aikana korkeimman oikeuden tuomarin Pablo Llarenan itsepintaisesti ajamaa syytettä kapinasta. Koska väkivaltaa ei ole löydetty eikä myöskään aseita nähty katalaanipoliitikkojen käsissä, julkisuuteen on lanseerattu uusi käsite, passiivinen väkivalta. Siis vaikka väkivaltaa ei olisikaan ollut, niin liikehdintä voi, saattaa, ehkä, kenties muuttua sellaiseksi, ja siksi siitä pitää rangaista nyt eikä ylihuomenna.

Hyvin omituiselta alkaa myös tuntua itsenäisyysmielisten pääministeriehdokkaan nimitysruljanssi. He yrittävät jatkuvasti asettaa ehdokkaaksi joko maanpaossa tai tutkintavankeudessa olevan poliitikon, minkä yrityksen perustuslakituomioistuin kaataa hallituksen esityksestä samantien tai tuomari Llarena ei päästä ehdokasta vankilasta parlamentin istuntoon. Ehkä kannattaisi jättää hetkeksi epämääräinen kunniantunto ja oma näkemys oikeudenmukaisuudesta, käyttää poliittista järkeä ja valita ehdokas, jonka he saisivat hyväksytyksi ja sen jälkeen aluehallituksen pystyyn.

Katalonia on PP:n ongelmista suurin, mutta ei suinkaan ainoa. Rajoy ei ole saanut tämän vuoden valtionbudjettia läpi parlamentissa, koska  baskien kansallinen puolue PNV ei anna hyväsyntään tarvittavia ääniä, ellei hallitus lopeta poikkeustilaa eli perustuslain 155 pykälän toteuttamista Kataloniassa. PP:n kannatus mielipidetiedusteluissa on romahtanut alle 20 prosentin, puolueen ajatushautomon, FAES-säätiön aikanaan ideoima Katalonian kielen ja kulttuurin vastainen Ciudadanos-puolue on pyyhkäissyt ohi kannatusluvuissa ja puolueen johtaja vaatii PP:tä erottamaan Madridin aluehallinnon johtajan Cifuentesin.

Eräs katalonalainen päätoimittaja kirjoitti viikonvaihteessa PP:hen viitaten:"Ei ole pahempaa sokeaa kuin se, joka ei halua nähdä."

Tähän joukkoon ei näytä kuuluvan sosialistipuolue PSOE:n ja hallituksen entinen pitkäaikainen johtaja Felipe González. Hän vastustaa jyrkästi Katalonian irtautumissuunnitelmia, mutta sanoi viikonvaihteen haastattelussaan , että katalonialaispoliitikkojen pitäisi saada odottaa oikeudenkäyntiä vapaina eikä istua tutkintavankeudessa. González arvioi myös, ettei kapinasyytös ole paikallaan; sen sijaan julkisten varojen väärinkäyttö ja kollektiivinen toiminta viranomaisia vastaan kyllä. González on jo aiemmin sanonut, ettei katalonialaisia voida voittaa oikeustoimilla, vaan heidät on suostuteltava takaisin Espanjan syliin.

Tästä ei näy mitään viitteitä PP:n piirissä. Rajoy sanoi Sevillan kokouksessa, että katalonialaisten prosessista on kohta jäljellä vain muisto, varapääministeri ja Katalonian nykyinen asianhoitaja Soraya Sáenz de Santamaría totesi menossa olevan taistelun(sodan), jonka "me tulemme voittamaan".

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Hulluja nuo ibeerit sanoi Asterix.

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Eipä ne taida hulluja olla, mutta kuten aiemmin kirjoitin entisen francolaisen ministerin sanoin, Espanjan oikeiston DNA:ssa on pysyvä francolaisuus. Siihen ei kuulu toisten ymmärtäminen, vaan valta-asema, jossa toisia ei kunnella eikä juuri suvaitakaan. Tuo jutussani mainitsema toimittaja Losantos haukkui tämän aamun lähetyksessä Saksan oikeusministeriä natsiksi, mikä kuvaa hyvin PP:n ja etenkin sen ääri-oikeistolaisten kannattajien mielentilaa.
Toinen mielenkiintoinen huomio. EU on kovasti arvostellut Puolan oikeuslaitoksen politisoitumista, ja Hesari tietysti myös pääkirjoituksia myöten, mutta mitään ei ole sanottu Espanjan vastaavasta kehityksestä, josta olen myös kirjoittanut.
Vähälle huomiolle,ehkä tarkoituksellisesti, on jäänyt äskettäin julkaistu eurooppalainen tutkimus Länsi-Euroopan maiden oikeuslaitoksien riippumattomuudesta: Espanja oli vihonviimeisenä.
Espanjalaiset eivät luota omaan laitokseensa, ja vielä huomionarvoisempaa on se, että lähes 80% tuomareista sanoi, ettei ylennykset perustu ansioihin ja kykyisin, vaan poliittisiin suhteisiin. Kaikkein politisoituneimpia ovat perustuslakituomioistuin, korkein oikeus ja Audiencia Nacional; juuri ne kolme tuomioistuinta, jotka viime vuodet ja ajat ovat olleet esimerkiksi katalonialaisten kimpussa.

Käyttäjän amgs kuva

Yliopistotutkinnon väärentämisjupakka laajenee. On käynyt ilmi, että myös Pablo Casadon tutkintoa tutkitaan. Casado on Cifuentesin puoluetoveri ja saanut tutkintonsa samasta yliopistosta ja samasta tiedekunnasta. Tämä Casado sanoo, että hänellä on samanlainen tutkinto kuin Cifuentesilla, mutta ei muista osallistuuko kursseihin!

https://politica.elpais.com/politica/2018/04/09/ac...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset