anttihalinen

Katalonia/Suomi 3

Kansanedustaja Mikko Kärnä on selvittänyt hyvin kunniapääkonsulin erottamisen ja vaatinut Suomea reagoimaan ilmeisen perusteettomiin potkuihin. Se juttu on nähtävissä näillä samoilla sivuilla.

Kunniapääkonsuli Albert Gijaume itse pitää  katalonialaisen ARA-lehden haastattelussa potkujaan käsittämättömänä. Hän ei ole saanut mitään selvitystä erottamisen syistä eikä minkäänlaista muutakaan selitystä. Gijaume on varma, että Espanjan hallituksen painostus ja vaatimus hänen erottamisestaan johtui Katalonian itsenäisyysprosessista.

Hän kuitenkin kiistää tukeneensa prosessia eikä ole muutenkaan tehnyt mitään, minkä voisi tulkita rikollisesksi ja perustuslain vastaiseksi tai ylipäätänsä häirinnyt ketään toiminnallaan.

On aika uskomatonta, että yksi  kunniakonsulien nimissä tehty illalliskutsu ja näiden keskustelu  itsenäisyysmielisen poliitikon, kaupunginjohtajan kanssa saa Espanjan ulkoministeriön raivoamaan ja vaatimaan kutsun esittäjän potkuja.

Vielä uskomattomampaa on tietysti, jos Suomen ulkoministeriö ei millään  tavalla reagoi Espanjan lievää törkeämpään painostukseen. Onhan kyse ansioituneesta, paljon Suomen hyväksi työtä tehneestä ihmisestä, mistä kertoo jo Tasavallan presidentin hänelle myöntämä korkea kunniamerkki.

Koko jupakka kuvaa tietysti surullisella tavalla, miten Espanjan nykyisen hallituspuolueen PP:n(Kansanpuolueen)luunkova francolainen ydin suhtautuu kaikkeen, mikä sen mielestä poikkeaa oikeasta politiikasta ja uhkaa ns. Espanjan yhtenäisyyttä, jonka olemassaoloa on varsin usein hyvin perustein epäilty.

Tämän politiikan mukaisesti räppäri saa kolme vuotta vankeutta kuninkaan loukkaamisesta ja pienen piirin räpeistä tulee valtavan suosittuja somessa, tuomari takavarikoi kirjan PP:n entisen kunnanjohtajan vaatimuksesta ymmärtämättä, että sen myynti nousee heti pilviin Amazonin kautta, taidenäyttelystä sensuroidaan epämiellyttäväksi koettu teos, jonka katalonialainen liikemies ostaa ja katalonialainen museo ilmoittaa mielihyvin ottavansa vastaan ja laittavansa näytille. Tuonkaltaista politiikkaa voisi hyvällä syyllä sanoa omaan jalkaan ampumiseksi.

 Samaan aikaan toisaalla: pääministeri ja muut hallituksen jäsenet soittavat perustuslakituomioistuimen tuomareille "oikean" päätöksen puolesta, oikeusministeri ilmoittaa jo helmikuun aikana, että maaliskuun lopussa kaikki prosessin johtajat on ns. inhabilitoitu, estetty toimimasta politiikassa(siis ennen kuin yksikään tuomari on siitä päättänyt). Luettelo on julman pitkä.

Jo Francon sisällissodan aikaiset kenraalit sanoivat, että mieluummin punainen kuin hajonnut Espanja. Francon aikainen ministeri, sittemmin PP:n edeltäjän Alianza Popularin AP:n perustaja Manuel Fraga sanoi aikanaan asian vielä selvemmin: "Castilla es España y el resto tierra conquistada.( Kastilia on Espanja ja muut valloitettuja alueita).

Kun PP on tiukasti samaa mieltä, niin ei ihme, että katalonialaisten viimeaikaiset pyrkimykset pyristellä eroon valloitetun alueen asemasta on herättänyt pyhän raivon aluetta kohtaan ja espanjalaisen nationalismin nousun; sinänsä mielenkiintoista, koska katalonialaisia syytetään juuri nationalismista. Toki nationalismia saa olla, kunhan se on Fragan tavoin kastilialaista ja kieleltään castellanoa eli espanjaa; valloitettujen alueiden ei pitäisi tätä pyhää linjaa vastaan vikistä ainakaan omalla kielellä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Tulee jotenkin nyt vääjäämättä Turkki mieleen tuosta Espanjan ylireagoinnista! Katalonian kannalta surullista on se kin, ettei se saa mitään tukea edes EU:lta. Skottien pyrkimyksille voidaan vielä nyökytellä, mutta katalaaneista puhuminen on tabu. Eikö Espanja voisi harkita Saksan mallin mukaista liittovaltiota? Miksi ihmisiä pitää kyykyttää varsinkin, jos he puhuvat eri kieltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset